Päiväpartio

Pääsky huomasi maata haistelevan Kaamoksen ja nartun häntä heilahti hieman tervehdykseksi. Pääsky ei ollut ennättänyt nähdä urosta kertaakaan sitten laumakokouksen, mutta kerrankin edes puolitutun suden näkeminen ei saanut Pääskyn lihaksia jännittymään, vaan narttu käveli Kaamoksen luokse ryhdikkäänä pienen hymyn noustessa kasvoille.
’’Hyvää huomenta sinullekin. Olet näemmä palannut retkeltäsi. ’’ Narttu toivotti kohteliaasti astellen tarpeeksi lähelle puhuakseen ääntään korottamatta, mutta jättäen toiselle tilansa. Pääskyn olemus oli arvokas ja häntä oli korkealla, mutta suurempaa uhittelua ei ruskeaturkkisen suden eleissä ollut. Se tiedosti Kaamoksen uuden aseman beeta-ehdokkaana ja kunnioitti tätä, muttei vielä kuitenkaan kokenut toista itseään kovinkaan ylempänä arvoasteikolla ennen kuin tietäisi kumpi, Hurme vai Kaamos, saisi beta-suden aseman ja kumpi palaisi tavallisen laumalaisen asemaan.
’’ Pahastutko jos liittyisin seuraasi. ’’ Pääsky kysyi luoden toiseen odottavan katseen.

’’Ainakin suurin piirtein.’’ Pääsky vastasi tyynesti Kaamoksen kysymykseen kotiutumisesta, se ei aivan vielä tuntenut kuuluvansa laumaan kunnolla, mutta reviiri oli sentään jo alkanut käydä tutuksi ja Pääsky oli pikkuhiljaa alkamassa tutustua paremmin myös laumatovereihinsa. Kaamoksen eleissä oli jotain suureellista, mutta Pääsky ei arvioinut eroa mitenkään huomattavaksi viime laumakokousta verratessaan, joten narttu noteerasi Kaamoksen ylvään olemuksen vain osoituksena siitä, että toinen tiesi asemansa beeta-kokelaana ja olleensa laumassa pidempään kuin Pääsky.
’’Kyllä oikein mielelläni, rajojen kiertely käy hyvin. ’’ Pääsky vastasi mielissään saadessaan seuraa. Pääsky otti askeleen eteenpäin nuuhkaisten ilmaa kokeilevasti. Etelästä tullut tuhkan ja savun katku ei ollut enää helposti erotettavissa ilmassa, mutta sen kyllä huomasi jos vain tahtoi.
’’ Kuinkahan paha tilanne etelässä on? Ei kai nyt moinen katku voinut tulla mistään pikkupalosta. ’’ Pääsky pohti ääneen. Se ei ollut koskaan vieraillut laakson eteläpuolella eikä näinollen tiennyt aluetta koetelleesta kuivasta kesästä joka oli tehnyt alueesta alttiin metsäpalolle.

Pääsky nyökkäsi kulkien Kaamoksen vierellä. Palo oli tosiaan ajanut lisää liikettä Rinnemetsän rajoille, paloa paennut saalis ei haitannut Pääskyä yhtään, mutta se kyllä tiesi että saalista seurasivat muutkin jos palo oli ollut tarpeeksi paha.
'' Toivotaan niin, tietäisimme ainakin jotain lisää tilanteesta.'' Pääskyn oli tehnyt mieli rynnätä etelään todistamaan omin silmin, mitä laakson ulkopuolella oli tapahtunut, mutta nyt kun tilanne oli tällainen, tarvittiin rajoillekin enemmän porukkaa partioimaan ja jo Hurmeen poissaolo oli huomattava Rinnemetsän kokoisessa laumassa, joten narttu oli malttanut mielensä ja hoitanut tehtäviään tunnollisesti.
'' Korppi varmaan kutsuu lauman koolle hetki kun Hurme saapuu?'' Pääsky puolittain kysyi, puolittain totesi.

’’Totta, ja vaikken Hurmetta vielä tunne, ei hän vaikuta sellaiselta sudelta, joka jättäisi tärkeän tehtävän vain juoksennellakseen huvikseen ympäriinsä rajojen ulkopuolella. Varsinkaan kun beetan asemaa ei ole vielä varmistettu. ’’ Pääsky myönsi vilkaisten Kaamosta sivusilmällä. Narttu ei itseasiassa uskonut, että yksikään Rinnemetsän laumalaisen jättäisi Korpilta saamaansa tehtävää täyttämättä parhaan kykynsä mukaan, kaikki tuntuivat kunnioittavan mustaturkkista alfaa liiaksi hutiloidakseen vastuissaan. Kaikki tuntuivat liian järkeviltä ja määrätietoisilta moiseen. Ruskeaturkkinen susi nyökkäsi huomioiden toisen sanat, se oikeastaan jo odotti laumakokoontumista,
’’Sinun matkasi pohjoisessa taisi sujua ongelmitta?’’ Pääsky kysyi yrittäen olla kuulostamatta turhan uteliaalta.

’’Hyvä, ainakin sieltä suunnasta ei tarvitse siis suuremmin odottaa uhkaa juuri nyt.’’ Pääsky vastasi antaen katseensa harhailla maastossa. Kaamos ei vaikuttanut kauhean puheliaalta yksilöltä, mutta antoi itsestään sentään selväjärkiseltä ja vakaalta vaikuttavan kuvan kaiken kaikkiaan. Pääskystä tuntui, että mitä pidempään se oli laumassa, kävivät Korpin ylistykset lauman uroksista toteen.
’’ Vaikka voihan talventulo tietenkin muuttaa asian…’’ Pääsky pohti. Se itse oli tullut laaksoon pohjoisesta eikä edellisen talven kurjuuden kokeneena vuorien kylmyys tuntunut nartusta enää houkuttelevalta. Varmasti laumattomatkin kaipaisivat jalansijaa alempana Rinteillä, mutta siitä Pääskyllä ei ollut paljoa tietoa, kuinka vahvoja vuorten laumattomat olivat todellisuudessa.
’’ Osaisitko kertoa minulle hieman enemmän vuoren ryhmittymästä? Kun saavuin laumaan, Korpi mainitsi että se on toistaiseksi suurin uhka laumallemme.’’ Pääsky kysyi kuulostellen puun latvustoista ilmaan lehahtavan pikkulinnun vaimenevaa ääntä.

Pääsky katsoi Kaamosta arvioivasti painaen samalla mieleensä Kaamoksen arvion tulevasta talvesta. Narttu sai olla usein kiitollinen tarkkaavaisuudestaan ja hyvästä muististaan, eikä siis nytkään jättänyt yksittäisiä tiedonmuruja nappaamatta. Niistä saattaisi olla hyötyä myöhemminkin, eikä varmasti lisäoppi nuorta sutta vielä rasittaisi, vaan tekisi sen elämästä helpomman. Pääsky kuunteli Kaamosta tarkkaavaisena, se ei epäillyt yhtään, etteikö uros olisi puhunut totta arvioidessaan talvesta tulevan kova. Olihan uros jo paljastanut syntyneensä lähellä vuoria ja lisäksi laumakokouksessa maininnut olleensa betanakin ennen kuin oli liittynyt Rinnemetsään. Varmasti kokemukset toivat viisautta ja tietoa, kun uros saattoi helposti nojata päätelmänsä kokemukseen ja elettyihin talviin, joita oli hieman enemmän kuin Pääskyllä.
’’ Voih, ja minä kun kirosin jo edellistä talvea sietämättömänä. ’’ Pääsky vitsaili kepeästi.

’’ Varmaan tilanteen tarkistuksen sijaan joudut häätämään heitä pois rajoilta tällä menolla. Jos vuorenkin saaliit ja ryhmät pakenevat tänne, ja kun etelän saaliit ovat jo täällä, niin talvella laaksossa voi olla hyvin ahdasta. ’’ Pääsky puhui nyt vakavammin, reviirikahakoitten ja kovan talven yhdistelmä ei kuulostanut kauhean houkuttelevalta.
’’ Sinulla kun on kokemusta asustelusta lähellä vuoria, niin kuinka paljon vuorien vaeltelijoista oikeasti oli haittaa sinun synnyinlaumallesi? Yksittäiset seikkailijat tuskin ovat mikään uhka, mutta entä vuorten ryhmät, voisivatko he haluta alueita näinkin korkealta vai suuntaisivatko he mieluummin meidän ohitsemme kauemmas etelään.’’ Pääsky kysyi pyöritellen ajatuksia päässään. Vaikka ryhmittymässä olisikin paljon susia, ei Pääsky uskonut että se voisi horjuttaa Rinnemetsän asemaa, muutoin kuin selkeän ylivoiman turvin. Korpin keräämä poppoo oli liian hyväkuntoinen helposti voitettavaksi.