|
Post by Het on Nov 4, 2015 22:51:31 GMT 2
Vaalea narttu kyyristyi suuren kivenlohkareen taakse joen törmällä. Sitä kohti loikki valppaana pienikokoinen jänis, neiti terästi aistinsa äärimmilleen. Jänis kohotti korvansa värisyttäen viiksiään, jolloin Häivä loikkasi. Liian myöhään ja kömpelösti tosin. Jänis pujahti salamannopeasti pusikon suojaan ja narttu tuhahti harmissaan. Sen taidot olivat selkeästi ruosteessa nopeiden pieneläinten suhteen. Mennen kesän se oli viettänyt hiljaiseloa omassa pienessä pesäpaikassaan metsässä. Helteiden aiheuttaman laiskuuden vuoksi se oli vaivautunut nappailemaan lähes ainoastaan myyriä ja muita suhteellisen helppoja saaliseläimiä, oli se muutamalla haaskallakin käynyt. Kesä oli ollut oivaa aikaa pohtia seuraavaa siirtoa, sillä neiti ei ollut enää varma jaksaisiko laumattomana jälleen uutta talvea putkeen. Riista luonnollisesti vähentyisi ilmojen viiletessä ja Häivä tunsi muutenkin kaipaavansa susia ympärilleen kylminä talviöinä, vaikka se viihtyi mainiosti yksikseenkin. Narttu ei vain osannut sanoa sopeutuisiko se laumaeläjäksi.
Vaaleaturkin kuulosteluista huolimatta se ei onnistunut paikantamaan lisää riistaa joten se loikkasi hiukan turhautuneena rantatörmän kivelle. Häivä avasi kitansa pitkään haukotukseen. Kesän helteet olivat kuihduttaneet sitä hyvästä riistan saannista huolimatta, siksi se nauttikin navakan tuulen puhalluksesta turkissaan. Tuuli toi sen kuonoon samalla vieraan uroksen tuoksun. Häivän silmät kirkastuivat, se ei ollutkaan aikoihin vaihtanut kuulumisia kenenkään kanssa ja sitä kiinnosti kuulla myös laakson tilanteesta. Narttu kääntyi hitaasti paikallaan kallistaen päätään suuntaan josta haju tulvi.
// noniin ensimmäinen peli sitten reiluun puoleen vuoteen saa nähdä mitä tästä kehkeytyy (:
|
|
|
Post by Roxi on Nov 5, 2015 20:48:22 GMT 2
Mustan puhuva uros laahusti määrätietoisesti jokitörmää pitkin. Se oli saanut vainun jäniksestä mutta nälän tunne uupui joten se ei jaksanut edes vaivautua moisen perään. Siinä missä jänön hajut sekoittuivat toiseen suteensai sen taas mieleltään valppaaksi vaikkei ärräpään olemus itsestään muuttunut juurikaan. Korvat höröllä Kärppä jatkoi matkaansa huolimatta siitä että lähestyi verkkaasti tuntematonta narttu sutta jota se ei suoraan katsekontaktiin saanut koska taisi olla liian laiska edes paikantamaan tarkempaa paikkaa toiselle. Se oli koko kesän vain vaeltanut ympräiinsä etsien lähinnä ruokaa pysyäkseen hnegissä ja vältellyt lauman rajoja mahdollisin seurauksinen. Sillä ei sen koommiin ollut tietoa laumosita mutta oli aika varma ettei tilanne kenelläkään niistä ollut mikään järin hyvä koska rajojen hajut olivat varsin heikotjoka tarkoitti ettei varsianisia laumoja tiannut enää olla tai ainakaan niistä ei ollut Kärpälle haittaa. Vaikka itse joutomaiden vapaat kaistaleet tuntuivat hyvinkin kaposilta ja pieniltä ei se hukkaa juuri haitannut. Se että lähistöllä liikkui nyt toinenkin susi hukka sai uroksen teitysti kuutnelemaan ympräistöään tarkemmin siltä varalta jospa tämä narttu saattaisi yllättää uroksen. // Taukoa pelaamisesta on ollut täälläkin aika ahkerasti väittäisin jopa enemmän kuin puoli vuotta Toisaalla taas olen kyllä pelannut mutta eri pelimaailmaan pohjautuva susi peli voi aiheuttaa pientä muotoilu ongelmaa mutta ehkä tämä tästä //
|
|
|
Post by Het on Nov 6, 2015 9:07:05 GMT 2
// eiköhän tästä vielä hyvä tule! // Pian nartun näkökenttään ilmeistyikin kauempana joentörmää pitkin vaeltava susi. Uroksen jolkottelu näytti melko laiskalta ja tämä näytti olevan yksin, ainakaan minkään tutun lauman tuoksua Häivä ei tuntenut. Se heilautti häntäänsä, toisesta ei luultavasti koituisi harmia. Valkoturkki tarkkaili paikaltaan uroksen jolkotellessa lähemmäksi. Olihan tämä selvästi Häivää kookkaampi, muttei narttu kokenut oloaan uhatuksi. Se haukahti tervehdyksen toivoen että toinen havahtuisi siihen joen kohinasta huolimatta. "Tervehdys", neiti lausui pitäen katseensa tiukasti kiinni tuntemattoman uroksen turkissa. Se piti pienen tauon antaen toisen reagoida haluamallaan tavalla. "Mikäs sinut tänne tuo?" Kallistaen vaaleaa päätään se otti hetkellisen katsekontaktin uroksen kanssa pysyen silti visusti paikoillaan. Vaikka aurinko oli nyt korkeimmillaan, ei se sitlikään hohtanut juurikaan lämpöä susien turkeille. Talvi teki vankasti tuloaan mikä muistutti narttua jälleen pohdinnoistaan ja sen mieleen juolahti tietäisikö vieras uros kenties jotakin laumojen tilanteista.
|
|
|
Post by Roxi on Nov 6, 2015 19:09:13 GMT 2
Kärppä kuutneli tuntemattoman nartun ääniä kunnes havaitsi tuon liikkuvan ja haukahtikin vielä. Kärppä joka yhä tyyni kuin meri ennen myrkyä hädin tuskin väräytti korviaan. Levollinen mutta määrätietoinen katse kääntyi haukun lähteeseen vaaleaan narttuun joka tulikin pian kyselemään syytä uroksen tuloon toki tervehtien. Kärpän katse pysyi naulittuna toisessa kunnes totesi toisen vaarattomaksi ja käänsi katseensa jokeen. " Heipä hei, Siinäpä kysymys. Vaikka minusta tuntuukni että voisin liikkua ihan missä tahansa muuallakin jotenkin vain ajauduin tänne. Tuppaatko useinkin kyselemään kulkijoiden syitä liikkumiseensa? " Uros vastasi tyynesti mutta napakasti. Sillä ei ollut syytä käyttätyä mitenkänä ilkeästi tälle nartulle joten eipä sen tarvinnut tiuskiakkaan. Talven tulo ei sinänäs äollut Kärpälle ongelma se oli ehtiynt jo selviytyä muutamasta talvesta omillaankin. Toki lauma toisi turvaa talven vaaroihin. Mutta aika näyttäisi kykenisikö herra taittumaan yhdenkänä alfan tahtoon.
|
|
|
Post by Het on Nov 7, 2015 23:27:48 GMT 2
Tuntematon uros vaikutti rauhalliselta, ehkä vähän turhautuneelta Häivän kysymyksestä. Ei sillä että se olisi valkoturkkia haitannut, ei se näin pienestä luovuttaisi. Häivän katse tutki kiinnostuneena urosta tämän puhuessa. Narttu virnisti itsekseen, se jokseenkin piti hieman nenäkkäistä yksilöistä - vähän samankaltaista kuin se itse. "Itseasiassa sitä kutsutaan kuulumisten vaihtamiseksi", Häivä napautti mutta jatkoi sitten leppoisammin "itse vietin koko kesän näillä seuduilla, eipä sillä että sen sinua tarvitsisi kiinnostaa. Olen muuten Häivä". Neidin ruskeissa silmissä kiilsi sille ominainen ilkikurinen pilke sen puhuessa toiselle. Esittäydyttyään se odotti automaattisesti vastausta urokselta olipa tämä innokas keskustelemaan tai ei. Itse valkoturkki oli hyvinkin kommunikointituulella pitkän itsekseenolon jälkeen. Uros oli kääntänyt puhuessaan katseensa jokeen. Häivä silmäili melko voimakkaasti aaltoilevaa vettä ja harkitsikin juomaan menoa ja kiveltä hyppäämistä mutta päätti pysyä toistaikseksi asemissaan.
|
|
|
Post by Roxi on Nov 8, 2015 16:12:33 GMT 2
Kärppä suuntasi katseensa takaisin narttuun tuon puhuessa. " Noh, ehkä kuulumisten vaihtaminen kuuluu jo entuudestaan tutuiksi tulleiden kesken. " Uros totesi tyynellä äänellä ja istahti alas koska toinen näytti vielä jatkavan puhumista ja kertoikin mitä itse oli tehnyt johon uros nyökähti kevyesti. "Vai niin. Olen Kärppä. " uros vastasi ja kertoi oman nimensäkin jopa. Se ettei sitä tavallaan kiinnostanut nartun viime aikaiset touhut tai muut oli se kuitnekin jo tovin viettäynt aikaa yksinään eikä seura ollut pahitteeksi. Vaikak Uros ei puhelian ehkä ollutkaan. Kärrpä katsahti taivasta joka näytti varsin synkähkön oloiseltä näin syksyn ja talven tiimoilla. Tuskni lumen tuloa enää pitkään saataisiin odotella mikä tarkoitti väistämättä sitä että sudet kokoontuisivat pienenpiin tai suurempiin ryhmiin. Laumoissa aktivoiduttaisiin varmasti kukin omalla tavallaan koska talvet saattoivat viedä heikoimpien hengen helpostikkin jolloin ryhmittymien olemassa olo oli tärkeää. Tosin Kärppä ei ollut miettinyt koko asiaa sen koommin. " Noh ilmeisesti et kuulu mihinkään laumaan kun kerran olet koko kesän näillä seuduilla viettänyt aikaa?" Uros kysyi vaikak sille ei ollutkaan ominaisinta että se kyselisi toisen asioita.
|
|