Pelialue
Feb 17, 2014 13:24:18 GMT 2
Post by Silkki on Feb 17, 2014 13:24:18 GMT 2
Ab Lupus sijoittuu fiktiiviseen vuoriston ympäröimään laaksoon sekä laaksoa ympäröiviin maisemiin. Pelikenttä on jakautunut laumojen reviireihin ja joutomaihin. Pelimaisema sijaitsee pohjoisessa ja talvet ovat ankaria ja kylmiä. Kasvikunta koostuu havupuista ja muista pohjoisen kasveista. Vuodenaikoja on neljä ja talvea on noin puolet vuodesta. Joinakin vuosina talvi on leudompi, joinakin vuosina se ei tunnu hellittävän ollenkaan.
Laakson halkaisee vuoristosta laskeva puro, joka suurenee joeksi laskeutuen järveen. Järvestä joki jatkaa matkaansa etelään, leventyen ja muodostaen pieniä sivujokia. Joki virtaa solan keskeltä ja laskeutuu pitkälle etelään.
Lähes koko läntinen puoli laaksosta kuuluu Rinnemetsän laumalle. Etelästä keväisin saapuvat karibut kiertävät yleensä suurimmaksi osaksi poikimaan läntiselle puolelle, tarjoten laumalle runsaasti ravintoa. Yhtä suurta metsää lukuun ottamatta alue on avaa ja hieman kivikkoista sekä niittymäistä. Se tarjoaa oivan suojan kasvaville karibujen- ja hirvenvasoille. Talvisin lauman vaikutusalue pienenee suppeammaksi ja se pysyttelee metsässä ja pohjoisessa.
Itäinen puoli laaksosta kuuluu Sysimetsän laumalle. Karibuja eksyy tännekin aina keväisin, mutta ne palaavat yleensä syksyllä laakson läntiselle puolelle, josta vaellus vie ne takaisin etelään. Sysimetsän lauman reviiri onkin suureksi osaksi metsää ja se tarjoaa hirviä ja muuta perusriistaa sekä suojaa. Talvisin koko lauma pysyttelee metsässä suurimman osan ajasta ja vain harvoin joku eksyy aavalle etsimään ravintoa tai jäljittämään tunkeilijoita.
Laakson ulkopuolella joesta katsottuna idän puoleinen harvahonkainen alue kuuluu lähes kokonaisuudessaan Nuormetsän laumalle. Alueella on paljon kumpuilevan maaston peittämää niittyä ja nuorta metsää. Kesäisin Nuormetsän lauman alueilla on riskaabelia oleilla, sillä pitää olla aina varuillaan mahdollisten maastopalojen takia. Talvisin viimat pääsevät lyömään aluetta melko vapaasti ja pakottavat lauman piiloon metsään suojaan. Keväällä karibut vaeltavat alueen läpi kohti Laaksoa ja tarjoavat runsaasti syötävää.
Lännen puoleinen vanha aarnimetsä kuuluu Aarnimetsän laumalle. Metsä tarjoaa suojaisia pesäpaikkoja ja runsaasti hirviriistaa sillä hirvet viihtyvät tässä vanhan metsän siimeksen tuomassa suojaisassa elinympäristössä. Keväisin karibujen vaellus ruokkii myös Aarnimetsän laumaa. Talvisin myös tämä alue on suojaton jäisiä puhureita vastaan ja sudet viihtyvätkin sisämetsässä piilossa kaikista purevimmalta pakkaselta.
Joutomaat tarjoavat monenlaista maisemaa laumattomille susille. Laaksossa järven eteläpuolella, lukuisien joen sivuhaarakkeiden alueella on pienoinen alue, joka on kesäisin rehevä ja talvella suojaton paikka. Tämä alue kuitenkin laajenee niittymäisenä länteen, kohti Rinnemetsän reviirin rajoja. Osa laaksoon keväisin saapuvista karibuista poikii tällä alueella ja ravintoa onkin paljon yhteenlyöttäytyville laumattomille susille. Talvella tämä alue on hyinen sillä solasta laaksoon puhaltava jäätävä tuuli pyyhkäisee purevimmin tämän alueen yli. Ravinto on harvassa, sillä riistaeläimet etsivät suojaa laakson metsistä. Laakson joutomaihin kuuluu myös jokien rannat, vaikka reviiritietoiset sudet usein puolustavat alueitaan sinnekin asti. Myös aivan pohjoiset vuoriston rinteet ovat laumattomien susien käytössä. Talvisin ja varhain keväällä tämä seutu on hyvin vaarallista lumivyöryjen takia.
Laakson ulkopuolella joutomaita sijaitsee Nuormetsän lauman reviirin yläpuolella sekä Aarnimetsän lauman rajojen liepeillä. Alue Nuormetsän lauman reviirin lähistöllä on suht pieni, eikä se tarjoa sen paremmin ruokaa kuin suojaakaan talvella. Kesällä laumaton susi tai pari voi kuitenkin elättää itsensä. Talvisin riskinä ovat paitsi kylmettyminen ja kuoleminen nälkään, myös myöhemmin kevättalvella esiintyvät lumivyöryt jotka kuitenkaan eivät ole niin suuria, kuin laakson vuoriston pohjoisrinteillä. Kun taas Aarnimetsän lauman rajojen lähettyvillä seutu on paljon laajempaa ja elintilaa riittää runsaasti.
Laumojen keskinäiset suhteet ovat ristiriitaisia. Ne taistelevat elintilasta ja ravinnosta, mutta laaja alue varmistaa, ettei yhteenottoja ole ainakaan viime vuosina ollut runsaasti. Eniten laumat kahinoivat syksyllä, jolloin jokainen yrittää hyötyä viimeisistä etelän solan läpi vaeltavista karibuista. Tuolloin laumallisia susia eksyy usein myös joutomaille, eikä niillä yleensä ole hyvää sanottavaa yksinäisistä, laumattomista harhailijoista.
Jokaisen lauman alueisiin kuuluu pesäpaikkojen lisäksi pari kokoontumis/kohtaamispaikkaa. Näitä paikkoja käytetään usein rajavartioden tai saalistusretkien yhteydessä. Laumattomilla on myös muutamia kohtaamispaikkoja, jotka ovat kuitenkin melko häilyväisiä.
Laakson halkaisee vuoristosta laskeva puro, joka suurenee joeksi laskeutuen järveen. Järvestä joki jatkaa matkaansa etelään, leventyen ja muodostaen pieniä sivujokia. Joki virtaa solan keskeltä ja laskeutuu pitkälle etelään.
Lähes koko läntinen puoli laaksosta kuuluu Rinnemetsän laumalle. Etelästä keväisin saapuvat karibut kiertävät yleensä suurimmaksi osaksi poikimaan läntiselle puolelle, tarjoten laumalle runsaasti ravintoa. Yhtä suurta metsää lukuun ottamatta alue on avaa ja hieman kivikkoista sekä niittymäistä. Se tarjoaa oivan suojan kasvaville karibujen- ja hirvenvasoille. Talvisin lauman vaikutusalue pienenee suppeammaksi ja se pysyttelee metsässä ja pohjoisessa.
Itäinen puoli laaksosta kuuluu Sysimetsän laumalle. Karibuja eksyy tännekin aina keväisin, mutta ne palaavat yleensä syksyllä laakson läntiselle puolelle, josta vaellus vie ne takaisin etelään. Sysimetsän lauman reviiri onkin suureksi osaksi metsää ja se tarjoaa hirviä ja muuta perusriistaa sekä suojaa. Talvisin koko lauma pysyttelee metsässä suurimman osan ajasta ja vain harvoin joku eksyy aavalle etsimään ravintoa tai jäljittämään tunkeilijoita.
Laakson ulkopuolella joesta katsottuna idän puoleinen harvahonkainen alue kuuluu lähes kokonaisuudessaan Nuormetsän laumalle. Alueella on paljon kumpuilevan maaston peittämää niittyä ja nuorta metsää. Kesäisin Nuormetsän lauman alueilla on riskaabelia oleilla, sillä pitää olla aina varuillaan mahdollisten maastopalojen takia. Talvisin viimat pääsevät lyömään aluetta melko vapaasti ja pakottavat lauman piiloon metsään suojaan. Keväällä karibut vaeltavat alueen läpi kohti Laaksoa ja tarjoavat runsaasti syötävää.
Lännen puoleinen vanha aarnimetsä kuuluu Aarnimetsän laumalle. Metsä tarjoaa suojaisia pesäpaikkoja ja runsaasti hirviriistaa sillä hirvet viihtyvät tässä vanhan metsän siimeksen tuomassa suojaisassa elinympäristössä. Keväisin karibujen vaellus ruokkii myös Aarnimetsän laumaa. Talvisin myös tämä alue on suojaton jäisiä puhureita vastaan ja sudet viihtyvätkin sisämetsässä piilossa kaikista purevimmalta pakkaselta.
Joutomaat tarjoavat monenlaista maisemaa laumattomille susille. Laaksossa järven eteläpuolella, lukuisien joen sivuhaarakkeiden alueella on pienoinen alue, joka on kesäisin rehevä ja talvella suojaton paikka. Tämä alue kuitenkin laajenee niittymäisenä länteen, kohti Rinnemetsän reviirin rajoja. Osa laaksoon keväisin saapuvista karibuista poikii tällä alueella ja ravintoa onkin paljon yhteenlyöttäytyville laumattomille susille. Talvella tämä alue on hyinen sillä solasta laaksoon puhaltava jäätävä tuuli pyyhkäisee purevimmin tämän alueen yli. Ravinto on harvassa, sillä riistaeläimet etsivät suojaa laakson metsistä. Laakson joutomaihin kuuluu myös jokien rannat, vaikka reviiritietoiset sudet usein puolustavat alueitaan sinnekin asti. Myös aivan pohjoiset vuoriston rinteet ovat laumattomien susien käytössä. Talvisin ja varhain keväällä tämä seutu on hyvin vaarallista lumivyöryjen takia.
Laakson ulkopuolella joutomaita sijaitsee Nuormetsän lauman reviirin yläpuolella sekä Aarnimetsän lauman rajojen liepeillä. Alue Nuormetsän lauman reviirin lähistöllä on suht pieni, eikä se tarjoa sen paremmin ruokaa kuin suojaakaan talvella. Kesällä laumaton susi tai pari voi kuitenkin elättää itsensä. Talvisin riskinä ovat paitsi kylmettyminen ja kuoleminen nälkään, myös myöhemmin kevättalvella esiintyvät lumivyöryt jotka kuitenkaan eivät ole niin suuria, kuin laakson vuoriston pohjoisrinteillä. Kun taas Aarnimetsän lauman rajojen lähettyvillä seutu on paljon laajempaa ja elintilaa riittää runsaasti.
Laumojen keskinäiset suhteet ovat ristiriitaisia. Ne taistelevat elintilasta ja ravinnosta, mutta laaja alue varmistaa, ettei yhteenottoja ole ainakaan viime vuosina ollut runsaasti. Eniten laumat kahinoivat syksyllä, jolloin jokainen yrittää hyötyä viimeisistä etelän solan läpi vaeltavista karibuista. Tuolloin laumallisia susia eksyy usein myös joutomaille, eikä niillä yleensä ole hyvää sanottavaa yksinäisistä, laumattomista harhailijoista.
Jokaisen lauman alueisiin kuuluu pesäpaikkojen lisäksi pari kokoontumis/kohtaamispaikkaa. Näitä paikkoja käytetään usein rajavartioden tai saalistusretkien yhteydessä. Laumattomilla on myös muutamia kohtaamispaikkoja, jotka ovat kuitenkin melko häilyväisiä.