Onneaan kokeilemassa (Päättynyt)

Pääsky otti Korpin nuhtelut vastaan tuntien halua nyrpistää nenäänsä, kuitenkin viimetingassa narttu onnistui hillitsemään pienen ärtymyksen piikin ja onnistui pitämään itsensä sopivan ilmeettömänä. Tämä oli yhäkin muiden reviiriä, jolloin Korpilla oli kaikki valtit tilanteessa. Pääsky ei aikonut antaa tälle yhtään enempää korjattavaa toimissaan tai käytöksissään, vaikka nuori susi uskoi niin vielä käyvän, halusipa se tai ei. Kuitenkin Korpin hieman avoimempi puheenparsi sai samalla nartun asennon rentoutumaan ja korvat nousivat taas pystyyn.

’’Tokihan ajatus kävi mielessäni ’’, Pääsky valehteli. Tosiasiassa sille ei ollut tullut mieleenkään osoittaa niin ylevästi tahtovansa laumaan. Vaikka Pääsky kärkkäästi tahtoi itselleen taas kodin ja paikan johon kuulua, ei se kokenut vielä asiakseen ilmoittaa koko laumalle vaatimuksiaan.

’’Katsoin kuitenkin parhaaksi ensin odottaa, kun valita sen mahdollisuuden, että ulvottuani olisinkin saanut yllättäen koko lauman vastaani. Mieluummin otin sen riskin, että joutuisin tappeluun yhtä laumalaistasi vastaan, sillä tiedän etteivät mainitsemasi karvatupot olisi olleet silloin yksin minun turkistani lähtöisin. ’’ Pääsky jatkoi jo totuudenmukaisemmin, mieluummin se kohtasi yhden rajavartijan, kuin että lauman jok’ikinen susi olisi päättänyt tulla tarkistamaan tulijan aikeet. Eihän se huono ollut, jos lauma osaisi käyttäytyä hyvin, mutta Pääsky ei olisi laskenut sen varaan. Jos jokainen laumalainen olisi puoliksikaan yhtä äksy rajanylittäjiä kohtaan kuin Korppi, voisivat ne ryhmänä lietsoa toisensa siihen pisteeseen, ettei syiden kuuntelulle jäisi sijaa.
Pääsky kuunteli Korpin esittäytymistä tuntien rohkeutensa palaavan nopeasti, se ei ollut tunnut tänne asti, saati selviytynyt talvesta hengissä vain tullakseen ajetuksi pois ensimmäisen vastaan tulleen lauman reviiriltä. Ja nyt se oli vieläpä törmännyt itse alfaan! Pieni voitonriemu läikähti Pääskyn sisällä, muttei jäänyt pitkäksi aikaa. Pääsky ei ollut vielä lähelläkään laumaan pääsyä.

’’ Syyni täällä on hyvinkin yksinkertainen. Olen vasta saapunut vuorilta, ja totta puhuen yksinelo on varsin tylsää puuhaa. Kuten saatat nähdä, en ole mikään hermoheikko hiirulainen saati hyödytön pentu. Osaan saalistaa ja osaan käyttäytyä tarvittaessa. En usko olevani huono vaihtoehto jos laumassa on tilaa ja tarvetta uusille jäsenille. ’’ Ruskeaturkkinen lausahti kevyen virneen hiipiessä nartun syypieliin. Puhe ei ollut ihan Pääskyn suunnitteleman kaltainen, mutta eihän siinä itku auttaisi, vaan oli vain mentävä sillä mitä sattui saamaan…tai tulemaan mieleen. Pääsky voisi sättiä itseään huonosta markkinapuheesta myöhemminkin, nyt se vain odotti jännittäen mitä Korppi aikoisi tehdä tai sanoa.

Pääsky nosti päätään ja kuunteli tarkkaavaisesti Korpin kertomaa. Se oli onnistunut saapumaan laaksoon vasta kesänvaihteen tienoilla, eikä siis suuremmin ollut ennättänyt tutustua alueen valtapolitiikkaan. Itseasiassa Pääsky yllättyikin siitä, kuinka paljon laumoja itseasiassa oli. Kenties se oli ollut hyvin onnekas, ettei ollut törmäillyt vahingossa laumojen reviireille. ’Toisaalta kenties pienoinen tutkailu ei olisi ollut pahitteeksi.’ Pääsky tuumi itsekseen. Tuskin kaikkien laumojen alfat olivat yhtä ärhäköitä kuin tuo eriparisilmäinen, jonka edessä Pääsky yritti nyt suunnata kohtaloaan. Toisaalta juuri Korpin asenne kiehtoi Pääskyä, mustaturkkinen narttu näytti tietävän tasan mitä laumalaisiltaan halusi, ja miten tahtoi asioiden hoituvan. Pääsky uskoi voivansa oppia paljon Korppia tarkkailemalla.
         Pääskyn tummanruskea häntä nytkähti innostuneesti Korpin mainitessa, että alfa voisi valaista Pääskyä enemmänkin laakson tilasta. Pääskyllä olisi siis nyt ovi raollaan kohti uutta laumaa, uutta perhettä ja ties mitä seikkailuja kohti. Hetken ajatus rullasi pääskyn päässä sen miettiessä mitä pitäisi vastata Korpille. Kenties pitäisi valehdella haluavansa elämän ilman ongelmia, tai että se noudattaisi alfan kaikkia toiveita kyselemättä.
’Hah, älä nyt Pääskynen ala epäröidä, vasta sitten kun Korppi tulee hampaat irvessä luoksesi, saat kääntää selkäsi.’ Pääsky käskytti itseään äänettömästi. Korpin rautaista itsevarmuutta katsoessaan Pääsky oli varma, että totuus olisi se mitä Korppi tahtoisi kuulla mieluummin kuin kauniita valheita. Korppi itse oli sanonut antavansa laumansa jäsenilleen mahdollisuudet toteuttaa halujaan ja toiveitaan. Näin lähellä perheen saamista Pääsky aikoi panna kaiken peliin ja toivoa parasta.

’’ Juurikin tähän laumaan haluan, itsekin sanoit, ettet halua aivottomia vätyksiä laumaasi, enkä liioin itse tahdo moisia laumatovereikseni. Jos yhtään pystyn luottamaan siihen, että usein lauma on alfansa arvoinen, niin uskon etten joutuisi häpeämään päätöstäni ollessani laumasi jäsen. ’’ Pääsky aloitti näennäisesti rauhallisesti, vaikka narttu tunsikin sydämensä pamppailevan jännityksestä, mutta hyvänkaltaisesta sellaisesta.
’’ Ja tahdon itselleni paremman elintason kuin nyt, lauman jossa saisin olla osallisena tapahtumiin, aseman jossa saan ohjata omaa elämääni. Lauman johon voin luottaa. Olen uskollinen omilleni, sen voin luvata, mutta voin luvata senkin, etten suostu pompoteltavaksi. Minulla ei ole enää perhettä, eikä mitään mikä sitoisi minut menneisyyteen, joten tulen antamaan uudelle laumalleni kaiken energiani, aikani ja kykyni.’’ Pääsky jatkoi vakaasti, hyvässä ryhdissä.

Pääsky pysytteli visusti Korpin rinnalla pitkin, joustavin askelin. Korpin puhuessa ruskeaturkkisen vaaleat silmät haravoivat herkeämättä metsää painaen mieleen ympäröivää reviiriä, joka oli vielä niin vieras. Vielä joku päivä Pääsky voisi aidosti kutsua aluetta kodikseen ja tuntisi jokaisen puun ja kiven, ajatus oli innostava ja mieluinen ja sai lisää pontta nuoren suden askeliin. Vielä oli aikaista alkaa kailottaa onnea uudesta kodista, mutta yllättäen ilmestynyt into Pääskyn sisällä ei ottanut lähteäkseen. Pääsky kuunteli tarkkaavaisesti Korpin kertomaa painaen erityisesti nimet mieleensä. Vaikeaa oli tehdä mitään päätelmiä, mutta Pääsky oletti tulevien laumatovereidensa olevan kyvykkäitä, jos lauma oli kyennyt pitämään reviirinsä itsellään laakson muista suuremmista laumoista ja laumattomien ryhmittymiä vastaan.   
Pääsky kurtisti kulmiaan aavistuksen verran Korpin lopettaessa kertomaansa. Tietenkin omegan asema oli ollut odotettavissa, vain tyhmä kuvittelisi voivansa suoraan aloittaa beetana laumassa, jossa muut ovat tunteneet toisensa jo kenties useita vuosia ja tavat olisivat kenties vieraat uudelle tulokkaalle. Siltikin asema pohjalla hieman hermostutti Pääskyä. Narttu oli ’syntynyt’ aiemmassa laumassaan parempaan asemaan, eikä kasvaessaan sille ollut ollut vaikeuksia säilyttää mukava asema melko korkealla niin nuoreksi sudeksi.

’Aina omega on parempi kuin laumaton.’ Pääsky naureskeli kyynisesti. Hetken Pääsky aikoi jo kysyä lisää laumalaisistaan, mutta viime hetkellä Pääsky painoi hampaansa yhteen hiljentäen itsensä. Ei ollut Korpin asema kertoa Pääskylle ketä sen pitäisi vältellä ja mikä olisi muiden laumalaisten järjestys, Korppihan saattaisi kuvitella että Pääsky toivoisi tämän tasoittavan itselleen tietä aseman huipulle. Ehei, Pääsky ottaisi lauman sisäisesti hierarkiasta selvää itse, vaikka se kestäisi kauemmin, narttu olisi valmis pysymään asemassaan omegana kunnes se omilla avuillaan.. joskin avuihin tietenkin kuului luonnollisesti toisiin vaikuttaminen ja kenties näistä hyötyminen…pystyisi nousemaan ylemmäs. Mutta alfaan Pääsky ei takertuisi, moisesta tuskin Korppikaan olisi mielissään.
’’Kuulostaa oikein hyvältä.’’ Pääsky vastaisi nuolaisten huuliaan. Jos Pääsky tapaisi kaikki kerralla, olisi se todellakin sillekin yksinkertaisempaa ja varmasti laumakokouksen yhteydessä Pääsky saisi vielä enemmän tietoa lauman tilanteesta Korpin jo kertomien tietojen lisäksi.
’’ Et vaikuta sellaiselta alfalta, joka pimittää tietoa laumalaisiltaan, jos näin sopii sanoa.’’ Pääsky puolittain totesi ja puolittain kysyi.

Pääsky alkoi pitää päätöstään yhä parempana mitä lähemmäksi pesäkoloja kaksikko saapui. Pääskyn mielestä lauman toiminta ainakin kuulosti järkevältä ja jos Korpin visioon olisi yhtään uskomista, toimisi lauma hyvin yhteen, tai oli ainakin toiminut ennen kun Pääsky tulisi mukaan sekoittamaan pakkaa. Korppi alkoi vaikuttaa helpommin lähestyttävältä kuin mitä ensivaikutelma oli antanut ymmärtää.
Pääsky tutkaili kiinnostuneena pesäkoloja ja haistoi ilmassa vahvemmin muiden jäljet. Uusille hajuille ei löytynyt vielä nimiä Pääskyn mielessä, mutta pesäkolojen ympärillä näytti olleen liikettä ainakin viimeaikoina jälkien perusteella. Pääsky terästäytyi kun Korppi vitsaili laumansa herroista. Vielä nimistä Pääsky ei ollut päätellyt koko lauman Korppia lukuun ottamatta koostuvan pelkästään uroksista, mutta nyt ajatus sai Pääskyn lähes nauramaan.

’Miten ihmeessä Korppi on selvinnyt keväisin kun kaikki muut ovat toistensa kurkuissa tai lääpällään alfaan.’ Pääsky ajatteli vilkaisten mustaturkkia sivusilmällä. Toisaalta kenties yksikään uroksista ei kehdannut liehitellä Korppia keväisin, mutta kai herroilla kuitenkin ajatukset sumenisivat, oli lauman ainut narttu sitten alfa tai ei.
’’ Pitäisköhän minun olla huolestunut.’’ Pääsky naurahti hyväntuulisesti. Korpin suopea käytös ei sitä haitannut, päinvastoin Korpin hyväksyntä olisi lauman uusimmalle jäsenelle hyödyksi. Ruskeaturkki heilautti häntäänsä huvittuneena, ja otti vastaan Korpin eriväristen silmien katseen.
’’ Epäreilua tuskin, omahan on vikani kun en tajunnut harhailla laaksoon jo talven aikana tai vielä aiemmin. ’’ Pääsky vastasi virnistäen. Narttu uskoi kyllä tulevan toimeen uudessa laumassaan, vaikka se tappelua vaatisikin, mutta Korpin hienovarainen kannustus ei ollut pahitteeksi ja vain ennestään kasvatti nuoren nartun määrätietoisuutta. Pesäkolojen lähestyessä Pääsky huomasi lisää merkkejä muista laumalaisista, mikä oli saada tummaturkkisen selkäkarvat nousemaan varuillaan pystyyn, nuo muut olivat kuitenkin yhä vieraita susia, ja viisi vierasta sutta riitti kyllä saamaan Pääskynkin varuilleen. Toiset kun tuskin tiesivät saaneensa uuden jäsenen laumaansa.
’’ No, kaikki sitten luultavasti selviää huomenna kokouksessa.’’ Pääsky sanoi jarrutellen paikalleen. ’’ Jos suot anteeksi, voisin kierrellä hieman ja tutkailla paikkoja.’’ Narttu ehdotti mutkattomasti, Pääsky mielellään ottaisi oman aikansa vilkaistakseen aluetta ja kenties hieman tarkkailla muita ennen kuin aamun kokouksessa joutuisi kohtaamaan toiset.