|
Post by camade on May 4, 2014 18:53:08 GMT 2
Sammal kummaksui jonkin verran naaraan vastausta. Kolmikesäinen! Uroksen seitsemäs kesä oli itseasiassa aivan pian alkamassa. Eniten se pisti kuitenkin merkille Kastehelmen asennemuutoksen. Naaraan luottamus Sammaleeseen on selvästikkin kasvanut keskustelun aikana, vaikka tämän vastaus kuulostikin hieman välinpitämättömältä Sammaleen korvaan. Äh, olen vain heikko tällaisissa tilanteissa, se supatti itselleen päänsä sisällä. Kukaan vain ei ollut luottanut siihen vähään aikaan. Seuraavan kysymyksen kohdalla uroksen hännän heilutus hidastui ja lähes katosi. Se ei tiennyt, miten selittäisi matkansa millään järjellä. Tai miten selittäisi uudelle tuttavalleen lähtönsä syyn. Nyt jos milloin ei olisi hyvä aika kertoa Kastehelmelle, että tämä oli laumapetturi. "Minä...minä en vain tiedä", Sammal päätyi vastaamaan. Olihan se toki osittain tottakin, mutta susi, joka seuraa tähteä? Se ei kuulostanut Sammaleenkaan päässä järkevältä. Se päätti sen sijaan ohjata keskustelun hieman toiselle taholle. "Entäs sinä? Miten päädyit perustamaan laumaa? Hajosiko vanha laumasi?" se kysyi melko ystävällismielisesti pienen hännänheilautuksen saattelemana.
//Sori, että kesti. Kone kaatu, joten jouduin kirjottaan kahesti
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 19:01:15 GMT 2
// Ei haittaa yhtään:D //
Kastehelmi laittoi välittömästi merkille että toinen vakavoitui hänen kysymyksensä kohdalla. Narttu ei saanut mieleistään vastausta, mutta koska ei pitänyt asiaa ollenkaan tärkeänä ei jatkanut aiheesta puhumista. Kyllähän tiesi että jotkut eivät halunneet puhua kaikesta. Hiukan ihmettelevä ilme hänen sudennaamallaan kuitenkin oli, eivätkä ruskeat silmät kääntyneet pois uroksesta tuon vaihtaessa puheenaihetta. "Ei laumani hajonnut" Kastehelmi vastasi miettien kuitenkin vielä edellistä aihetta. Nopeasti narttu heräsi mietteistään ja jatkoi. "Itse asiassa en ole täältä päin kotoisin" Hän täsmensi. Toki valkoturkki tunsi laakson ja sen ympäristön jo melko hyvin, sillä olihan hän viettänyt laaksossa jo yli vuoden päivät, muttei ollut syntynyt siellä.
// Tuli vähän lyhyt, hups:D //
|
|
|
Post by camade on May 4, 2014 19:11:49 GMT 2
Sammal oli hiljaa sisimmässään kiitollinen Kastehelmelle, ettei tämä jäänyt tivaamaan asiasta. Jopa hetken aikaa uros mietti, pitäisikö senkin opetella hieman hillitsemään tiedonhaluaan, mutta päätyi vain pudistelemaan päätään ajatukselle. Ei se onnistuisi sillä temperamentilla, mikä tälle oli suotu. Sammal kuitenkin huomasi, että asia oli jäänyt vaivaamaa Kastehelmeä. Uros lupasi itselleen, että kertoisi naaraalle vielä jonakin päivänä tarinansa, venyisi se kuinka pitkäksi tahansa. Jollekulle Sammal halusi puhua, muttei vielä. Kastehelmen vastaus kysymykseen kuitenkin huojensi urosta. Se tarkoittaisi, että naaras oli joko eksynyt, häipynyt tai karkotettu. "Minun ei luultavasti tarvitse edes sanoa tulleeni kaukaa. Pitkän aikaa olen vaeltanut ja saatan vielä jatkaa. Sen näen sitten yöllä", Sammal kertoi kohottaen katseensa taivaalle ja arvioiden tulevan päivän säätä. "Mitäs luulet, sataakohan ensiyönä?" uros möläytti ääneen tajuamatta täysin itsekkään sanoneensa sitä. Vaikkei naaras sitä välttämättä ymmärtäisikään, Sammaleen kohtalo riippuisi pitkälti seuraavan yön säästä.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 20:01:17 GMT 2
Kastehelmi nyökkäsi Sammaleelle tuon todetessa että oli tullut kaukaa. Lauseen loppu sitten hämmensikin häntä hiukkasen enemmän. Narttu vilkaisi hieman oudoksuen taivaalle, jonne uros toljotti, mutta siirsi katseensa pian takaisin urokseen. "Anteeksi, mutta nyt en kyllä tajunnut. Miten niin näkee sitten yöllä?" Narttu kysyi uteliaana ihmetellen mistä uros puhui. Kai Sammal voisi jäädä jos tahtoi, miten se liittyi yöhön tai ensiyön sadetilanteeseen? Narttu oli hämmentynyt eikä peitellyt sitä mitenkään. "Vaikea sanoa, aamu on niin harmaa että voisi hyvinkin sataa, toisaalta taas sateentuntua ei ole ilmassa, vaikka päivää onkin vielä pitkään jäljellä" Naaras pohti kummastellen mitä uros mahtoi miettiä.
"Tämä on hyvä paikka elää" Naaras jatkoi kuin kertoen toiselle että tuo voisi lopettaa vaelluksensa ja jäädä laaksoon elämään.
|
|
|
Post by camade on May 4, 2014 20:34:45 GMT 2
Sammal näki Kastehelmessä silkan hämmästyksen ja tietämättömyyden. Se tiesi myös, ettei kykenisi kertomaan tarinaansa kovinkaan lyhyesti edes osissa, joten päätti heittää arvokkuutensa menemään ja istua alas naaraan viereen. Yhä katse taivaassa uros kokosi itsensä ikävien muistojensa keskeltä. "Uskon, että täällä on hyvä elää, mutta en halua enää tehdä virheitä. Melkein vuosi sitten tein suuren virheen, jonka jälkeen minulla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin vaeltaa", Sammal aloitti kerronnansa ja huokasi katse tällä kertaa suunnattuna maahan. "Sinä yönä pilvien keskeltä erottui tähti. En tiedä sen nimeä, mutta se loisti kirkkaana kuin merkkivalo. Päädyin seuraamaan sitä yö toisensa jälkeen, ja aina kun taivas peittyy pilveen, jään aloilleni. Mutta harvoin muut haluavat minun jäävän, siinä mielessä kun muita kohtaan matkallani. Oikaisin kerran erään lauman reviirin läpi ja sain pahankertaisesti köniin. En kyennyt kulkemaan kivutta kuunkiertoon", uros selitti ja piti pienen tauon, jotta Kastehelmi kykenisi käsittelemään koko asian mielessään. "Jos taivas on pilvessä, jään ainakin hetkeksi. Kirkkaalla taivaalla jatkan kulkuani. Se, jäänkö lopullisesti riippuu täysin muista susista tällä alueella."
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 20:59:31 GMT 2
Kastehelmi vaistosi toisesta että tämän kertoma ei olisi kovin lyhyt tai yksiselitteinen. Uros päätti jopa istua ja narttu heilautti häntäänsä kuin rohkaisuksi aloittamisesta. Valkea naaras kuunteli hiljaa antaen toiselle aikaa kertoa omassa tahdissaan, sillä asia näytti olevan urokselle rankka. Sammaleen kertoma olisi hyvinkin voinut kuulostaa hassulta, mutta jokin uroksen tavassa kertoa se, toi tietynlaista vakavuutta asiaan. Narttu tapitti toista lempeä ilme kasvoillaan toivoen ettei toisen tarvitsisi jatkaa vaellustaan. Eihän narttu voinut sanoa tuntevansa urosta tai edes sanoa tietävänsä tästä mitään, mutta hän ei uskonut siihen että uroksen olisi jatkettava matkaansa koska muut eivät pitäneet hänestä.
"Tee niinkuin sinusta tuntuu parhaalta. Eihän kukaan muu kykene kertomaan minne sinun tulee mennä tai jäädä, mutta uskon että voisit hyvin sopeutua tämän laakson elämään" Narttu vastasi rauhallisesti, miettien pitäisikön sen jollain tapaa ottaa kantaa uroksen menneisyyteen. Lopulta hän päätyi pitämään suunsa kiinni asiasta ja siirsi itsekkin katseensa taivaalle.
Samassa narttu tajusi, että koska toinen oli uusi täällä, tuo ei varmaan tietäisi paljoakaan laaksosta tai sen laumoista. "Niin täällähän elää neljä eri laumaa, kaksi laakson ulkopuolella ja kaksi sen sisällä" Kastehelmi kertoi, miettien tekisikö toinen tiedolla edesmitään jos ei välttämättä ollut aikeissa jäädä.
|
|
|
Post by camade on May 4, 2014 21:22:52 GMT 2
Avautumisensa jälkeen Sammal siirsi katseensa Kastehelmeen kuin varmistaakseen, ettei tämä inhoaisi urosta aivan täydestä sydämmestään. Sammal ei kuitenkaan osannut odottaa, että naaraan kasvoilla olisi ollut lempeä ilme, niin rohkaiseva ja kotoisa. Kuin emolla aikanaan, uros mietti, muttei juuri sillä hetkellä halunnut muistella perhettään. Se kuitenkin huomasi, että Kastehelmelle ei ollut täysin auennut kaikki. Naaras ei ilmeisesti ystävällisyyttään kysynyt mistään sen enempää. "Olen koko elämäni elänyt vain oman parhaani mukaan. Sen verran sitä on saanut todeta, että niin ei aina kannata toimia", Sammal totesi ja katsoi itsekkin taivaalle puunlatvojen yli. Se oli jo vähällä kertoa syyn lähtöönsä edellisestä laumasta, kun Kastehelmi aloitti jo uuden asiansa. "Laskitko laumoihin omasi?" Sammal kysyi uskaltautuen jo katsoa keskustelukumppaniaan. "Toivon, että ymmärrät tämän asian. Vaikka oletkin nuori, puhut sydämmestäsi. Se on tärkeä ominaisuus ja laumasi tulee varmasti arvostamaan sinua. Jos sinulle jäi jotakin kysyttävää, kysy se nyt, kun voit. Huomenna saatan olla jo peninkulmien päässä", uros huomautti ja koetti saada aikaiseksi luottamuksen tuntua omaan puheeseensa. Luottamus herättää luottamusta. Jos luottaa toiseen, voi tämäkin mitä luultavimmin luottaa sinuun.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 21:35:44 GMT 2
"No ei aina, se on kyllä totta" Naaras myönsi. Mutta jos sydän tahtoi vaeltaa, ei olisi järkevää jäädä aloilleen. Joskin kai se on sama sielu kaikilla susilla, ei kukaan tahdo ikuisuuksiin vaeltaa lähes päämäärättä. Kastehelmi siirsi katseensa takaisin Sammaleeseen tuon esittäessä kysymyksen koskien laumoja. "En" Hän vastasi hymyillen sudenhymyään. "Neljän muun lauman lisäksi lähistöllä on tämä minun laumanalkuni sekä joitain muita vaeltavia laumoja sekä ryhmittyimiä, joilla ei ole täysin vakituista reviiriä" Narttu täsmensi, kun villi ajatus nousi hänen mieleensä. Olisiko Sammaleesta mahdolliseksi laumalaiseksi hänen laumaansa? Narttu katsoi urosta täysin uudella tavalla, tuossa olisi varsin paljon potentiaalia ja toinen vaikutti ihan mukavaltakin kun alkujäykkyydestä päästiin. Toisaalta, uros ei vaikuttanut kovin halukkaalta alistumaan hänelle, jokaolisi välttämätöntä.
Narttu ravisti päätään heikosti palaten taas kuuntelemaan mitä Sammal puhui. "Ei minulla muuta kysyttävää, mutta mietin vain, miksi pysähdyt vain silloin kun tähteä ei näy? Mikset seuraa sitä ja pysähdy kun siltä tuntuu? Kuten tänään, voisit pysähtyä vaikka tähti näkyisikin ja jos sitten toteat ettei paikka ole oikea voisit jatkaa tähden seuraamista" Kastehelmi pohti ääneen. Hänestä olisi sinällään sääli jos uros jatkaisi matkaansa, vaikka tuon uusi koti voisi olla hyvinkin lähellä, jos Sammal vain antaisi sille mahdollisuuden.
|
|
|
Post by camade on May 4, 2014 21:50:57 GMT 2
Sammal nyökkäsi hitaasti Kastehelmen kertoessa alueen laumatilanteesta. "Neljä vakituista laumaa ja joitakin ryhmittymiä tämän laakson lähiympäristössä. Kuinka paljon se käsittää susia noin suunnilleen? Loppujen lopuksi laakso ei näytä mitenkään kovin isolta", uros uteli lisätietoja. Sen vanha lauma oli ollut melko suuri, joten myös reviiri oli ollut lauman kokoa vastaava. Ja koska reviiri oli ollut suuri, laitettiin kaikki kynnelle kykenevät vahtimaan sitä. Pian alkoi kuitenkin naaras katsoa Sammalta toisella tavalla. Uros ei alkuun osannut sanoa, mitä katse tarkoitti. Se oli puntaroiva. Sammaleen mielestä jopa hieman mittaileva ja pohtiva. Jotenkin se pieni palo kuitenkin sammui uroksen keskustelukumppanissa ja tämä palasi takaisin asiaan tuoden muutaman hyvän pointin esiin. Sammal nyökäytti ja heilautti häntäänsä eräänlaisena merkkinä siitä, että Kastehelmi oli miettinyt melko hyvin. "Sinä unohdat vain yhden asian, tähdetkin vaeltavat kuten me. Sitä ei aina huomaa, niin hitaasti ne liikkuvat, mutta minun tähteni vaeltaa minun mukanani. Syksyllä se on toisessa paikassa kuin keväällä. En tiedä milloin voin lopettaa vaeltamiseni. Yksi suurimmista toiveistani...", uros aloitti haukahtaen, mutta päätyi vain vaikenemaan ja pudistamaan ruskeankirjavaa päätään. Tällä alueella ei vaikuttanut olevan kamalasti laumattomia. Vaikka Sammal halusikin perustaa oman laumansa, olisi se sittemmin kilpaileva lauma Kastehelmen lauman kanssa.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 22:03:52 GMT 2
Sammal heitti vaikean kysymyksen liittyen alueen laumoihin ja sai näin ollen Kastehelmen miettimään asiaa. "Vaikea sanoa,laakso on kyllä oikeastaan aika suuri, mutta viime talvi oli edellisiä ankarampi ja veroitti osansa alueen susista" Narttu totesi ikävän tosiasian. Varmasti jokainen lauma oli kokenut takaiskuja, mutta kevään tullen kaikki laumat näyttivät selkeitä toipumisen merkkejä.
Valkea narttu keskittyi jälleen kuuntelemaan Sammalta saadessaan vastauksen omiin pohdintoihinsa. Nartusta tuntui kieltämättä vähän oudolta että joku antoi yhden tähden määritellä elämäänsä näinkin suuresti, mutta kun olisi aikansa vaeltanut kai sitä vain oppi turvautumaan siihen omaan juttuunsa, kuten Sammal tähteen. Naaras tyytyi vain heiluttamaan häntäänsä hiljaksiin sanoilla vastaamisen sijaan.
Häntä jäi mietityttämään aijempi pohdintansa Sammaleen soveliaisuudesta omaan laumaansa, joten päätti kysyä edes jotain siihen liittyvää. "Kuule, oletko miettinyt että sitten kun lopetat vaelluksesi", hän aloitti siirtäen ruskean katseensa Sammaleen "Liittyisit johonkin laumaan?" Valkea narttu lopetti pohtien tahtoiko uros lauman, vai aikoisiko tuoelää lopun elämäänsä laumattomana. Laumattoman elo oli niin kovin yksinäistä ja rankkaa.
|
|
|
Post by camade on May 4, 2014 22:24:11 GMT 2
Sammal kuunteli Kastehelmen puhetta vaitonaisesti. Se oli elänyt koko viime talven yksin, joten uroksen oli helppo uskoa monen heikon kuolleen. Niin kävi lähes jokaisena rankkana talvena. Silloin elämä tuntui hautaantuvan paksun hangen alle. Jokaisen suupalan eteen piti taistella, eikä yöpymispaikkakaan ollut mikään itsestäänselvyys. Sammal oli tiennyt kysyneensä vaikeita pyytäessään tietoa susien määrästä, mutta nyt oli Kastehelmen vuoro. "Kun lopetan vaellukseni...En tiedä vielä. Yksi haaveistani olisi kyllä lauma ja perhe, mutta viime lauman kanssa ei mennyt ihan...noh, putkeen", uros irvisti ja liikutteli etutassujaan maan pinnalla hieman hermostuneesti. "Tottakai nauttisin laumassa olemisesta, mutta yksi paheistani on lievästi sanottuna jääräpäisyys. En siedä komentelua", Sammal hymähti puolikarhealla äänellä, kuin sanat olisivat tehneet kipeää tullessaan suusta ulos. Se johtui luultavasti siitä, että uros ei ollut tottunut myöntämään itsessään olevia vikoja. "En halua pelotella, mutta aina välillä minusta kannattaa pysyä hyvin kaukana."
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 22:35:47 GMT 2
Uroksen vastatessa nartulle, kävi Kastehelmen päässä sellainenkin ajatus että ehkä toinen ei ollut miettinyt asiaa ollenkaan? Ehkä uros ei uskonut vaelluksensa loppuvan vielä hetkeen. "Ehkä se lauma ei vain ollut sinulle sopiva?" Narttu ehdotti toiveikkaasti hännänkin heilahtaessa ystävällisesti. Laumat olivat erilaisia, eivätkä kaikki sopineet kaikkiin niistä, se oli yksi elämän totuuksista.
Kastehelmeä väkisinkin hymyilytti uroksen kertoessa jääräpäisyydestään, ainakin toinen pystyi myöntämään sen. "Tehdyistä virheistä voi oppia" Narttu lausahti rohkaisevasti, vaikka se ehkä tuntuikin hiukan hölmöltä. Puhuihan hän sentään itseään vanhemmalle ja kokeneemmalle sudelle. "Aina voi yrittää sopeutua" Narttu jatkoi miettien miten paljon laumaelämä vaatikaan sitä, sopeutumista. Tietenkin laumassa joutui ylempien käskytettäväksi,mutta narttu ei nähnyt sitä ihan sillä tavalla että alfa komentelee ja muut tekevät ilman suunvuoroa. Kastehelmi oli yleensä varsin utelias ja kokeilunhaluinen, eikä sitä tuskin voinut olla huomaamatta hänen tavassaan ajatella asioita.
|
|
|
Post by camade on May 5, 2014 14:20:29 GMT 2
Sammalta helpotti naaraan ystävällisyys ja luottavaisuus. Se ei kykenyt täysin laskemaan, kuinka moni oli ollut sille ystävällinen viimeisen vuoden aikana. Luultavasti se istemurhaorava talvella, Sammal mietiskeli pienen sudenhymyn vallatessa tämän kasvot. Uros ei kuitenkaan ihmetellyt omaa kohteluaan. Se tiesi olleensa melko kamala beta. "Oi, se lauma oli ystävällisin, johon olen törmännyt. Ongelma oli minussa", Sammal haukahti melko tietoisena omista virheistään. Ja mitä virheistä oppimiseen tuli...noh, siitä se ei halunnut puhua. Tunnelman keventämiseksi uros kuitenkin heilautti häntäänsä ja ravisti hieman päätään. Talven jäljiltä hieman paksuuntunut turkki tuntui kuumalta sen yllä auringon osuessa siihen. "Näen sinusta, että olet yrittänyt sopeutua", Sammal tokaisi silmät ummessa. Se halusi kuulla ulkomaailman, luoda kuvan hajulla. "Kerroit olevasi kotoisin kaukaa, mutta olleesi täällä jo jonkin aikaa. Miten päädyit tänne? Tulitko pentuna? Olitko osa vaeltavaa laumaa?" uros kysyi mietteliäänä. Se oli kertonut paljon omasta menneestään, muttei tiennyt paljoa mitään Kastehelmestä. Toki naaras oli antanut sille tietoja laaksosta, mutta Sammal halusi tietää, kenen kanssa puhui.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 5, 2014 18:36:00 GMT 2
"No, mutta hyvähän se on jos osaa myöntää asian" Kastehelmi totesi miettien mitä niin kamalaa uros olisi voinut laumassa olo aikanaan tehdä. Tunnelman kevennys kävi hänelle varsin hyvin, joten narttu tarttui tilaisuuteen kuunnellen Sammaleen kysymykset viimeisintä myöten ennenkuin aloitti vastaamaan niihin mitään. "En saapunut laakson alueelle pentuna, kasvoin varsin kaukana täältä" Narttu aloitti vastaamalla kysymyksistä helpoimpaan. "Enkä ollut osa vaeltavaa laumaa, lauma jossa kasvoin pysyi pääasiassa aloillaan vakituisella reviirillä" Hän jatkoi selittäen asian yksinkertaistetusti. "Se lauma vain ei ollut minulle sopiva, en tuntenut kuuluvani sinne joten lähdin. Ja täällä sitä nyt ollaan, kasaamassa omaa laumaa" Hän lopetti virnistäen susimaisen veikeästi hännänkin heilahtaessa puolelta toiselle.
Kastehelmen kertoma oli aika pitkälle totta, tosin ääneen lausuttua versiota oli kaunisteltu, hiukan muunnelta ja roimasti yksinkertaistettu. Ja toki siitä oli jätetty pois muutamat suurestikkin asioihin vaikuttavat seikat, jotka olivat varsin henkilökohtaisia.
|
|
|
Post by camade on May 5, 2014 21:03:19 GMT 2
"En oikein tiedä, onko se reheellisyyttä vai suorasanaisuutta", uros murahti toiselle hieman jopa naurahtavaan sävyyn. Sen mielestä tuon naaraan kanssa oli jotenkin vain niin helppo keskustella. Alun statuskilpailusta ei ollut jäljellä enää pienintäkään jäykkyyttä. Se yllätti Sammaleen melko kovasti, sillä hänen vanhassa laumassaan melkein kellään ei ollut aikaa jutella. "Pentuajat", uros hymähti. "Ne kultaantuneet muistot, jotka ovat kuitenkin todellisuudessa niin paljon karumpia. Muut veljeni saivat leikkiä, kun minä vanhimpana ja suurimpana jouduin työhön." Sammal kuitenkin kummastui naaraan äänensävystä tämän sanoessa perustavansa oman lauman. Se kuulosti jotenkin liian yksinkertaiselta, kuin uuden lauman voisi vain perustaa, noin vain. Ja jos alkaisi tympimään, voisi ylihuomenna tehdä uuden. "Tällä alueella on ilmeisesti paljon laumattomia, jos olet saanut kasaan vajaassa vuodessa oman laumanalun", uros haukahti ja heilautti häntäänsä onnitellakseen Kastehelmeä onnistumisesta. Silloin alkoi Sammaleen sisällä kyteä pieni toivo uudesta laumasta. Se kuitenkin tiesi, että kaikki tulisi riippumaan alfauroksesta. Sen kohtaaminen tulisi olemaan Sammaleen suurin haaste. Susi, joka saisi komentaa tätä, käskeä ja alistaa.
|
|