huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 3, 2014 23:15:55 GMT 2
// camade sutensa kanssa tänne, ohoi! Paikka siinä solan tuntumassa //
Uusi kevät päivä oli vasta alkamassa kun valkea naaras askelsi tarmokkaasti eteenpäin metsikössä. Aamu auringon valju valo paistoi ohuen pilvikerroksen läpi niin ettei solalla ollut kylmä, muttei kovin lämminkään. Sateen tuntu oli poistunut ilmasta jo aijemmin ja aamu aukeni tasaisen harmaana.
Kastehelmi liikkui sulavasti ja toivoi että tällä kertaa häntä onnistaisi. Narttu oli täällä pääasiassa etsimässä laumattomia, mutta eilinen oli mennyt kokonaan hukkaan. Ketään ei ollut sattunut vastaan.
Narttu ravasi tasaisesti metsässä seuraillen erilaisia hajuja, mutta varoi visusti menemästä liian lähelle solan läpi kulkevaa jokea. Näin keväällä se saattaisi hyvinkin tulvia ja narttu kun muutenkin pelkäsi vettä oli parempi pysyä poissa joen läheisyydestä. Ja hän oli sitä paitsi ollut sillä suunnalla päiviä aikaisemmin.
Valkea narttu tuhahti itsekseen ja huomatessaan pari marjaa maassa tuo päätti maistaa niitä. Kevään ensimmäiset marjat olivat kuitenkin varsin kirpeitä ja irvistyksen kera hän sylkäisi ne suustaan. Ehkä ei sittenkään.
|
|
|
|
Post by camade on May 3, 2014 23:27:44 GMT 2
Sammal katseli hiljaisen tyytyväisenä laakson maisemaa. Puita, jokia, villiä luontoa...Mitä muuta susi muka tarvitsisi? Uros painoi vaalean kuononsa maahan ja lähti haistelemaan. Hajujälkiä ei ollut paljon, vain muutama erinäinen laumaton ja jonkin näköisen lauman haju. Silloin uroksen kuonoon osui tuore tuoksu. Se lähti ensin kulkemaan hieman jokea kohti, mutta kääntyi äkisti poispäin. Ihan kuin joku olisi ollut menossa juomaan, mutta tullut toisiin aatoksiin, Sammal pohti hiljaisena ja päätti lähteä seuraamaan hajua. Aurinkoinen kevätpäivä herätti vielä hieman kostean maan hajut erittäin voimakkaiksi, ja koko maailma tuntui haisevan mullalta. Uros päätti kirittää tahtiaan. Niin hänen olisi tehtävä, jos aikoisi vielä tämän päivän aikana saada hajun aiheuttajan kiinni. Kenties tämä osaisi kertoa jotakin laakson laumoista tai ylipäätänsä mistään laaksoon liittyvästä.
Nenä maassa ei Sammal huomannutkaan, kuinka nopealla vauhdilla tämä lähestyi kohdettaan. Puiden takana noin sadan metrin päässä Sammaleesta oli vaaleanharmaa susi. Uros pysähtyi paikoilleen. Tuo susi oli ensimmäinen susi, jonka Sammal oli nähnyt laaksoon saapumisen jälkeen. Miten tässä laaksossa kuuluu puhua vieraille, Sammal pohti kuumeisesti, mutta päätyi lopulta turvallisen oloiseen ratkaisuun.
"Hei, sinä siellä!"
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 3, 2014 23:39:26 GMT 2
Kastehelmi oli juuri saanut kirpeän maun suustaan kun kuuli ulvahduksen takaataan ja kääntyi häntä kohoten ympäri. Valkea narttu oli yleensäkkin varsin itsevarma ja hiukan dominoivakin, mutta kuitenkin ystävällinen. Kookas, tummanruskea susi jolkotti tasaisesti häntä kohti ja hyvässä ryhdissä naaras otti muutaman askeleen toista kohti.
"Hei!" Hän vastasi rennosti ja ruskea silmäpari kävi saapuvan nopeasti ympäri.
Vieraan päästessä lähemmäs narttu saattoi haistaa toisen olevan uros, eikä ominaistuoksu vastannut yhtäkään hänen tuntemiensa laumojen tuoksua. Olikohan vieras laumaton?
"Kuka sinä olet?" Hän kysyi tunnustelevasti, ääni leppoisana. Vaikka narttu olikin itsevarma ja rento hän oli kuitenkin valpas, sillä vieraista ei koskaan voinut olla varma. Tämäei kuitenkaan vaikuttanut kovin vihamieliseltä ainakaan.
|
|
|
|
Post by camade on May 3, 2014 23:49:09 GMT 2
Sammal arvioi narttua katseellaan. Uros näki naaraan tekevän samoin itselleen, eikä kamalasti yllättynyt. Se ymmärsi, että kyseenalaistaminen on tässä tilanteessa ihan hyväksi, joten lähestyessään naarasta tämä hidasti, kunnes pysähtyi ylväänä, korvat ja häntä pystyssä noin puolentoista metrin päähän naaraasta. Sammal oli huomannut naaraan etsineen jotakin. Ei sitä muuten nenä maassa kuljeta. Mitään varsin suoraa se ei aikonut ainakaan alkuun sanoa.
"Olen Karhunsammal", susi murahti arvokkaasti ja katsoi naarasta hieman alaviistoon. Naaraan katse oli itsevarma, ja asento erittäin ylhäinen. Tästä tulisi tiukka arvotaistelu, lähinnä henkisellä tasolla.
"Ja saanen kysyä samaa teiltä", Sammal haukahti päälle samalla pyäräyttäen päätään dramaattisesti. En aio hävitä millekkään nartulle, uros päätti ja muodosti mielessään jo seuraavaa kysymystä muukalaiselle.
"Tahtoisin myös tietää, mitä etsit."
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 0:01:28 GMT 2
Kastehelmi hieman yllättyi toisen käytöstä, tai tapaa vastata. Jokin uroksessa kutkutti ja se sai hänet hiukan varuilleen. Vaikka vieras uros puhuikin kohteliaasti, tuo sanoi sanottavansa jotenkin.. kylmästi? Kastehelmi ei häkeltynyt vaikka hiukan yllättyikin ja laittoi hetkessä merkille uroksen arvokkaan olemuksen ja korkealla olevan hännän. Vaikka ei kai hänen omansakkaan sen matalammalla ollut.
"Aamuja vain, Karhunsammal" Naaras lausui yhä leppoisasti toistaen samalla toisen nimen. Korvat olivat valppaina pystyssä, mutta vaikka ilmapiiri ehkä olikin jännittynyt naaraan asento oli rento, joskin uljas.
"Minä olen Kastehelmi" Hän vuorostaan esittäytyi ääni aika neutraalina, mutta häntä heilahti pienesti samalla kun katse tarkkasi urosta. Hän ei pitänyt toisen tavasta katsoa itseään.
Seuraavaa kysymystä Kastehelmi yllättyi ja pääkin kallistui hiukan.
"Etsin?" Hän toisti varsin kysyvästi miettien miksi uros luuli hänen etsivän jotain.
|
|
|
|
Post by camade on May 4, 2014 8:11:43 GMT 2
Sammal huomasi naaraan asennon muuttuneen rennommaksi, mutta seisoi yhä määrätietoisesti neljällä jalalla. Mielenkiintoista, tuo narttu yrittää alistaa minut, uros hymähti mielessään jopa hieman innokkaana. Se ei ollut tuntenut koskaan samalla tavalla jykevää narttua.
"Kastehelmi", Sammal maisteli nimeä suussaan. Se kuitenkin halusi keskustelulle hieman ystävällismielisemmän kannan, joten heilautti häntäänsä takaisin Kastehelmelle, tietenkin häntä uljaasti pystyssä, ja korvat osoittaen keskustelukumppaniinsa.
"Mistäkö päättelen etsiväsi jotakin? Haistelet jälkiä, kuljet hieman siksakkiin, etkä mene purolle, kuten helposti voisi olettaa näin aurinkoisena päivänä", Sammal huomautti ja hämmästyi osin jopa omaa järjenjuoksuaan.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 10:47:31 GMT 2
Kastehelmen ruskea silmäpari pysyi Sammaleessa, joskaan hän ei tuijottanut toista. Oikeastaan naaras ei välttämättä edes kokenut tarvetta alistaa toista, kunhan tuo vain ei kuvittelisi alistavansa häntä. Valkea narttu huomasi uroksen hännänheilautuksen, eikä uskonut toisen ainakaan suoraa päätä päälle rynnivän. Kastehelmen oma asento oli yhä rento, mutta ryhdikäs eivätkä eleet osoittaneet pienimmässäkään määrin alistumista. Nartun mielessä kävi että uros vaikutti varsin kiinnostavalta.
Narttu kohotti vakaan ja itsevarman katseensa Sammaleen silmiin tuon täsmentäessä etsimisasiaa. Kastehelmen häntä heilahti kuin olankohautuksena toisen päättelyille.
"Tai ehkä vain tutkin metsää ja sen ympäristöä" Narttu vastasi huomauttaen ettei toinen ollut ajatellut kaikkea. Ei hän oikeastaan vielä edes valehdellut, sillä ei ollut väittänyt mitään siitä mitä oli täällä tekemässä.
"Se on joki, eikä puro" Naaras ei voinut olla korjaamatta Sammalta. Veikeä virnistyskin käväisi suden kuonolla.
"Taidat olla uusi täällä, eikö?" Hän jatkoi tietynlaista hymyilyä äänessään. Häntäkin heilahti rennosti puolelta toiselle, muttei laskenut tuumaakaan.
|
|
|
|
Post by camade on May 4, 2014 11:44:10 GMT 2
Varautuneisuus Sammaleen kehossa häipyi täysin siinä mielessä, mitä sitä oli ollut ollenkaan. Uros laskelmoi Kastehelmen ruumiinrakennetta. Hän on pienempi kuin minä, ei olisi hänen kannaltaan järkevää hyökätä, Sammal vakuutti itselleen. Se kuitenkin aisti naaraan puhuvan vain puolitotuuden. Jollain tavoin uros halusi saada Kastehelmen puhumaan laakson asioista, kertomaan itselleen tietoja. Se on joki, eikä puro, kuvitteleeko Kastehelmi olevansa jotenkin niin kovin keskeliäs? Sammal tuhahti itselleen mielessään ja päätti vastata hieman samalla mitalla.
"Et ole käynyt lähellä sitä sinun 'jokeasi', mutta silti osaat kertoa sen olevan joki. Se kertoo, että tunnet tämän alueen jo melko hyvin. Et ole ensimmäistä kertaa täällä. Joki on sen verran kaukana, että voin kuulla vain virtaavan veden, mutten kykenisi määrittelemään uoman leveyttä täältä käsin", uros huomautti melko tyytyväisenä napakkaan vastaukseensa. Sen valtasi itsevarmuus puhua, joten uros päätti jatkaa.
"Ja olenko uusi täällä? Kyllä vain, saavuin juuri vuorten yli. Tosin meillä päin emme sanoisi ehkä tuollaisia puroja joiksi", Sammal hymähti jo ehkä hieman ystävällisempään sävyyn, vaikkakin melko kuivakasti painottaen. Hitaasti se päästi myös häntänsä heilumaan hieman enemmän. Sille olisi uudessa laaksossa enemmän hyötyä liittolaisista kuin vihamiehistä.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 12:42:34 GMT 2
Kastehelmi oli varsin tietoinen fyysisestä alivoimastaan mikäli tästä joku tappelu syntyisi, mutta se ei laskenut itsevarmuutta ollenkaan. Narttuei ollenkaan uskonut että tästä mitään tappelua kehkeytyisi. Narttu katsoi toista hiukan kummastuneena uroksen selitellessä jälleen pitkät pätkät omia päätelmiään nartusta. Katehelmi ei voinut olla huomaamatta että toinen eiollut typerä, mutta huomasi myös uroksen tarpeen tuoda asia julki.
"Totta, tunnen alueen melko hyvin" Hän vahvisti katse Sammaleessa.
"Jälleen väärässä" Narttu hymähti hymyillen sudenhymyään.
"Olen käynyt joella useamminkin, en vain tänä aamuna" Hän korjasi silkasta halusta tehdä toiselle selväksi ettei tuo ehkä osannutkaan päätellä niin hyvin kuin kuvitteli.
"Juuri sanoit ettet ole käynyt joella, mistä siis tiedät minkä kokoinen se on? Se on joki, ei puro" Kastehelmi totesi uudelleen hännän heilahtaessa ystävällisesti. Solan läpi kulkeva joki todella oli varsin suuri, ei mikään puro tosiaan.
Narttu ei ehkä pitänyt toisen villeistä päättelyistä, mutta uros tosiaan vaikutti mielenkiintoiselta. Kastehelmi tiesi jo että toinen oli uusi täällä ja laumaton, mutta mitä Sammal tiesi hänestä? Tuskin mitään.
|
|
|
|
Post by camade on May 4, 2014 13:15:58 GMT 2
Sammal tiesi osuneensa ehkä muutamassa yksityiskohdassa väärään, mutta tunsi silti Kastehelmen salailevan jotain. Uros astui askeleen lähemmäs narttua ja haistoi syvään. Vaikken tunnekkaan tämän laakson asukkeja, voisin lyödä vetoa, että tämä naaras ei ole oikein minkään vakituisen lauman jäsen, susi mietiskeli päänsä sisällä ja alkoi koota epäilyksiään sanoiksi.
"Kun sanoin, ettet ole käynyt joella, tarkoitin sillä juuri tätä päivää. Olet käynyt siellä aiemmin, joten tunnet sen jo. Siitä voin päätellä, ettet ole kovinkaan uusi näillä mailla", Sammal selvensi aikeitaan. Se ei tiennyt, mitä nuori naaras ajoi puheillaan takaa. Jos tämä etsi jotakin, miksei sitä voinut kertoa.
"Oletko laumaton? Tälle alueelle ei ole merkitty reviirejä, joten et vahdi rajoja", uros totesi jo hieman rennompaan sävyyn. Sen suupielet kohosivat hieman, ja häntä jatkoi heilumistaan, kun Sammal alkoi kiertaa Kastehelmeä ympäri.
"Olet kovin nuori, vasta aikuistunut. Mitä sinun ikäisesi tekee yksin metsässä?"
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 15:08:27 GMT 2
Kastehelmi ei silmäänsäkkään räpäyttänyt kun suurempi uros astui askeleella lähemmäs. Nattu kuunteli jälleen toisen jorinoita, mutta suoraan sanottuna, häntä ei kiinnostanut tuon päätelmät. Eivätkö he jo olleet todenneet että narttu tunsi maaston.
"Oikeastaan, minua ei kiinnosta mistä päättelit etten ole uusi täällä" hän totesi suhteellisen suoraan, muttei epäkohteliaasti kuitenkaan. Sammaleella näytti olevan tapana perustella kaikki ääneen.
Narttu oli jo osannut odottaa laumattomuuteen koskevaa kysymystä, vaikkei ollutkaan täysin varma miten siihen tulisi vastata.
"Se on totta etten vahdi rajoja" hän vastasi, "Ehkä minä luon niitä" Kastehelmi lopetti lauseensa monella tavalla tulkittavaan vastaukseen. Ei hän oikeastaan ollut tänne mitään reviiriä tekemässä, vaikka lauman perustaminen olikin käynnissä.
"Tai, en oikeastaan. Luon laumaa, en rajoja" Hän töksäytti sitten suoraan, mitä oli täällä tekemässä. Jos toinen totuuksia tahtoi niin kai niitä tuolle saattoi antaa, eise mikään salaisuus ollut.
Seuraavasta hän ei pitänyt, eikä totta vie alistuisi tuntemattoman kierreltäväksi. Kastehelmi ei myöskään lähtenyt perääntymään vaan kääntyi tasaisesti toisen mukana pitäen näin kuononsa kokoajan urosta kohti. Hän seisoi ryhdikkäänä ja itsevarmana napittaen Sammalta lähes haastavasti samalla kun häntä heilui hiljaksiin korkealla ilmassa.
"Olen tarpeeksi vanha liikkuakseni yksin missä lystää" Valkeaturkki vastasi sudenhymyn levitessä kuonolle. Kuinka nuorena Sammal häntä oikein piti? Tai toisin sanoen, kuinka avuttomana uros häntä piti?
|
|
|
|
Post by camade on May 4, 2014 17:52:46 GMT 2
Naaraan suorat vastaukset saivat Sammaleen hämmentymään kovin. Se ei ollut tottunut siihen, että joku tyrmäsi sen. Laumassaan ollessa jokainen oli kuunnellut kiinnostuneena Sammaleen päätelmiä. Uros päätti sulkea suunsa siitä asiasta, ehkä olisi sen itsensä kannalta parempi pitää kuono ummessa hetkisen aikaa.
Seuraavan kysymykseen Kastehelmi mietti hetken vastaustaan. Sammal ehti tuon muutaman sekunnin aikana tehdä jos jonkinmoista päätelmää. Oliko hänetkin potkittu ulos laumasta? se pohti katse tiiviisti naaraan ruskeissa silmissä. Vastaus kuitenkin yllätti Sammaleen täysin. Kastehelmi oli luomassa rajoja, etsimässä oikeaa paikkaa laumallensa. Pian uroksen pohdinnan jälkeen tämän epäilyt vahvistuivat; Kastehelmi oli perustanut oman lauman. Sinänsä ihailtavaa, Sammal kuiskasi itselleen mielessään. Olihan uroksen yksi suurimmista haaveista ollut aina perustaa oma lauma. Tietyllä tasolla tieto siitä, että sitä paljon nuorempi naaras oli tekemässä laumaa, musersi Sammaleen sisustaa, mutta lisäsi edes jonkin verran tasavertaisuuden tunnetta uroksen sisällä.
Vaikka Sammal kuinka yritti edes hieman alistaa naarasta, ei tämä laskenut statustaan minnekkään. Niimpä uros päätti lopettaa kiertämisensä ja asettua hieman ystävällismielisemmin Kastehelmen eteen. Se heilautti jopa hieman häntäänsä, mutta kovin tökerösti tosin.
"Noin sanovat kapinalliset nuoret", Sammal haukahti. Naaraan asenne toi hänen mieleensä oman asemansa laumassa jotakin tuon ikäisenä. Silloin minua vielä arvostettiin, uros pohti kipeää muistoa. Ehkä jopa pieni vertaisuuden tunnelma, samanlaista kokeneen löytäminen, valtasi Sammaleen mielen. Kapinallinen nuori, sellainen Sammalkin oli ollut.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 18:07:22 GMT 2
Kastehelmi ei voinut olla huomaamatta uroksen hämmästystä hänen suorasta kommentistaan. Jokin siinä sai naaraan virnistämään jälleen susimaisesti ja häntä heilahti uudemman kerran. Itsevarmuutensa lisäksi naaras oli luonteeltaan varsin ystävällinen ja huomaavainen, joten kun toinen tajusi viimein lopettaa hänestä turhat perustelut ei narttu nähnyt syytä olla töykeä.
Kastehelmi hymyili jälleen susimaisesti kun uros lakkasi kiertelyn selvästi pohtien sitä ettei ollut saavuttanut ylivertaisuuden tunnetta, jota lienee oli hakenut. Sammaleen käytöksen muuttuessa hivenen ystävällismielisemmäksi valkean nartun häntä heilahti ja hän istahti maahan osoittaen itsekkin selvää ystävällisyyttä. Joskin mainittava, ettei nartun ryhti kärsinyt vähääkään ja häntä osoitti yhä kohti taivasta selvänä merkkinä siitä ettei hän edelleenkään ollut alistumassa.
"Niin voivat sanoa myös asiaa puhuvat aikuiset" Kastehelmi totesi ruskean silmäparin ollessa Sammaleessa. Ei hän tahtonut asiasta alkaa kiistelemään, mutta toi oman mielipiteensä selvästi esiin. Valkoturkkia ei sinällään kiinnostanut miltä hän näytti toisen silmissä, sillä tiesi itse olevansa harkitsemiskykyinen aikuinen eikä kapinoiva nuori.
"Joten, aijotko sinä jäädä aloillesi tänne vai oletko vain läpikulku matkalla?" Naaras kysyi leppoisasti kääntäen keskustelun suunnan Sammaleeseen. Vaikka tiesihän narttu ettei laakson läpi pääsisi, sillä pohjoisessa olisi vuorijono vastassa.
|
|
|
|
Post by camade on May 4, 2014 18:22:03 GMT 2
Naaraan istuessa Sammal jäi yhä seisomaan, herrasmies kun oli. Häntä yhä pystyssä ja nyt jo hieman luonnollisemmin heiluen uros päätti, että tutustuisi tähän naaraaseen. Vaikka Sammal ei onnistunut alistamaan Kastehelmeä ilman tappelemista, ei se tarkoita, etteivätkö ne voisi olla ystäviä. Sammal huomasi myös jonkin hymyntapaisen naaraan kasvoilla, joten päätti antaa tälle pienen, lähes huomaamattoman suupielen kohotuksen. Hiljaisen ymmärryksen vallitessa susien välillä Sammal kiinnitti tarkemmin huomiota Kastehelmen turkkiin. Se ei ollut täysin valkoinen, kuten kaukaa olisi helposti voinut luulla. Väri lähenteli varsinkin päältä enemmänkin jotakin vaaleanharmaan sävyä.
"Asiaa puhuvat aikuiset", Sammal toisti hieman haikeana. Ne asiaa puhuvat aikuiset olivat ajaneet uroksen elämään yksin. Vaikutankohan minä hänen silmiinsä aisaa puhuvalta aikuiselta, Sammal pohti mielessään, joka aiheutti hymyntapaisen hienoisen kasvamisen.
"Sinä luot omaa laumaa jo nyt. Minkä ikäinen olet?" Sammal kysyi rauhallisen seesteisellä äänellä, lähes kuin unessa. Kiihko ja oman paremmuuden selväksi tekemisen halu olivat jo väistyneet järjen tieltä. Jos Kastehelmellä kerran on pieni laumanalku takanansa, ei tälle kannattaisi ruveta ryppyilemään. Se voisi tuoda vain lisäongelmia matkaan.
"Ja olenko jäämässä tänne? En voi vastata kysymykseenne, vaikka haluaisinkin."
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 4, 2014 18:32:55 GMT 2
Kastehelmi laittoi merkille ettei toinen seurannut merkkiä ja istunut, vaikkei se häntä häirinnytkään. Kenties tuolla oli päähän pinttymä alistamisesta, tai sitten toinen vain ei pitänyt istumisesta, mistä sitä tiesi. Nartun häntä heilahteli korkealla ilmassa hiljaksiin, sillä valkoturkki piti siitä että Sammaleen asenne keskusteluun näytti pienesti muuttuneen.
"Kolme kesäinen" Kastehelmi vastasi kysymykseen sen kummemmin miettimättä. Uros saisi pitää häntä nuorena jos halusi, ei narttua itseään kiinnostanut. Sammal oli selvästi häntä vanhempi, mutta se ei latistanut nartun itsevarmuutta tippaakaan.
Se, mitä ruskeaturkkinen uros vastasi Kastehelmen kysymykseen yllätti hänet aikalailla. Pää kallistui hieman viistoon jälleen, kuten koiraeläimillä yleensäkkin niiden ihmetellessä jotain.
"Miten niin?" Narttu kysyi vilppittömästi ja suoristi päänsä. Hänellä itsellään oli aina ollut varsin selvää minne hän meni, vaikkei hän välttämättä olisikaan tiennyt minne kuului. Oliko Sammal itse etsimässä jotakin, vai harhaili vain tietämättä minne mennä? Nartun ruskea katse tarkkaili aidon kiinnostuneena urosta, tuo ei vaikuttanut mitenkään eksyneeltä.
|
|
