huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 5, 2014 22:19:47 GMT 2
Kastehelmi kuunteli urosta istuen ryhdikkäästi aloilaan ruskea katse pilvien peittämässä aamu taivaassa. Aurinko pilkahteli satunnaisesti pilvien lomasta, mutta pääasiassa taivas oli pilvinen ja sää viileä. Sammal puhui nartun mielestä täyttä asiaa höpistessään pentuajoista. Ehkä pentuna kaikki ajattelivat niin mustavalkoisesti, niin yksinkertaisesti ja niin tyytyneenä elämäänsä tietämättä miljoonista muista mahdollisuuksista. Vaikka oli Kastehelmi todella tyytyväinen nykyiseenkin elämäntilanteeseensa. Eihän hänen ja Kauhun lauma vielä mikään varsinainen lauma edes ollut, heitähän oli vain muutama hassu susi, joilla oli yhteinen päämäärä. Toisaalta narttu uskoi vahvasti heidän mahdollisuuksiinsa.
"Älä suotta vielä onnittele" Valkea narttu totesi hillitsevästi Sammaleen viimeisimpään toteamukseen. "Laumanalku ei ole vielä toimiva lauma, ja tekemistä riittää vielä pitkäksi aikaa" Naaras jatkoi toivoen että Sammal löytäisi oman paikkansa ja asettuisi joskus aloilleen eikä vaeltaisi loputtomiin tähtensä perässä. "Ja mitä laumattomiin tulee, nyt talven jälkeen heitä tuntuu oikeastaan olevan hirvittävästi vähemmän kuin mitä aijemmin" Kastehelmi pohti miettien miten paljon enemmän laumattomia oli ollut hänen saapuessaan.
|
|
|
Post by camade on May 6, 2014 6:54:49 GMT 2
"Unelmiensa eteen pitää nähdä työtä, paljon työtä. Ja uskon, että jos laumasi joutuu työskentelemään yhdessä, sen yhteenkuuluvuus kasvaa", Sammal kannusti. Oli totta, että unelmien eteen pitää työskennellä, mutta kuinka paljon? Sitä uros ei tiennyt. Kai omien unelmiensa eteen pitää uhrata itsensäkkin. Ja jos siinä epäonnistuu, epäonnistuu kaikessa. "Kun kerrot, että laumattomat vähentyivät viime talven jälkeen, voin helposti uskoa. Yksinäiset sudet eivät välttämättä pärjää kylmän talven yli ilman lauman suojaa", Sammal haukahti vastaukseksi Kastehelmelle. Siitä tuntui aina välillä, kuin naaras olisi niin varma laumastaan, ja välillä epäilisi omaa suoritustaan ja laumansa suoritusta. Nartut, Sammal hymähti itsekseen pienen hymyn levitessä tämän vaaleille kasvoille. "En usko, että ensi yöstä tulee kirkas", se huomautti katse pilvisessä taivaassa. Se pieni auringonsäde, joka oli lämmittänyt uroksen turkkia, oli poissa. "Minun täytynee jäädä ainakin hetkeksi", se hymähti pieni pilke silmäkulmassa.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 6, 2014 14:54:55 GMT 2
"Kyllä minä tiedän" Narttu vastasi ystävällisesti, tähän ryhtyessään hän oli varsin hyvin tiennyt että se tulee olemaan osa hänen koko loppuelämäänsä ja että lauman eteen piti tehdä paljon työtä. Kastehelmi kuunteli Sammalta ja mietti viimeisintä talvea. Se oli tottavie ollut rankka kaikkille, etenkin laumattomille.
Kastehelmi siirsi ruskean katseensa pilviselle taivaalle Sammaleen ottaessa seuraavan yön jälleen puheeksi. Häntä hieman mietitytti uroksen tapa reissata tähden mukaan eikä narttu voinut olla huomaamatta tuon sanavalintaa, täytynee. Eikö Sammal halunutkaan jäädä jo aloilleen? Vai ei vain tänne? Valkoturkki hymähti ja vilkaisi Sammalta. "Se voi olla hyvä asia" Narttu haukahti häntä heilahtaen.
"No mitäs tänään? Onko sinulla kiire jonnekkin vai?" Kastehelmi tiedusteli venytellessään etujalkojaan. Aamu oli edennyt jo kohtalaisen pitkälle.
|
|
|
Post by camade on May 6, 2014 16:42:09 GMT 2
Sammal näki jonkin asian vaivaavan Kastehelmen mieltä, se ei vain osannut sanoa, mikä se asia oli. Susien ruskeat silmät kohtasivat näiden jutellessa uroksen tulemisista ja menemisistä. Hetken aikaa Sammaleesta jopa tuntui, kuin naaras yrittäisi saada tämän jäämään laaksoon osakis laumaansa. "Ei, tänään minulla ei ole kiire mihinkään. Normaalisti nukkuisin päivällä, jotta kykenen tarpomaan yön, mutta tänään lienee poikkeuspäivä", uros ilmoitti. Kastehelmen venyttely kuitenkin meinasi tarttua Sammaleeseenkin. Se pinnisteli jonkin aikaa, kunnes päätyi haukottelemaan valkoiset hampaat täysin näköisällä ja kieli pitkällä. "Valvon tämän päivän ja nukun ensi yön", se haukahti haukotuksensa lomasta. Ei olisi helppoa olla hereillä niin pitkää aikaa, mutta pakkohan se nyt oli. Päivällä olisi liian vaarallista nukkua niin monen lauman reviirien keskellä. "Kotisi on täällä, voisitko näyttää minulle jonkin hienon paikan?" uros ehdotti häntä vispaten puolelta toiselle. Jos sitä nyt oltaisiin tänne jäämässä, niin olisi parempi tietää edes hieman alueesta ja sen lähiympäristöstä.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 14, 2014 13:56:45 GMT 2
Kastehelmi kuunteli Sammalta tuon vastatessa hänelle jamietti miten kauan hänellä olisi aikaa tuhlattavanaan. Nartun pitäisi palata laaksoon kun kevät todella olisi puhkeamassa eikä siihen tuskin menisi enää kovin kauaa.
Valkea narttu rupesi oitis miettimään jotain paikkaa Sammaleen sellaiesta kysyessä. Narttu nousi seisaalleen ja ravisti turkkiaan. Itsevarma olemus pysyi eikä häntä laskenut korkealta ilmasta, jossa se oli osoittamassa ettei uroksella olisi mahdollisuuksia pomotteluun. "Toki, millaista paikaa haet?" Narttu kysyi kääntäen ruskean silmäparinsa urokseen. Meinasiko toinen pesäpaikkaa, vai hyvää saalistuspaikkaa vai juomapaikkaa vai mitä? "Ja mihin tarkoitukseen?" Naaras kysyi leppoisasti hännän heilahtaessa yläilmoissa.
|
|
|
Post by camade on May 14, 2014 15:52:44 GMT 2
Kastehelmen noustessa nousi Sammalkin, häntä yhtä pystyssä kuin toisella ja itsevarma katse värikkäitä kasvoja korostaen. Uroksen seisoma-asento oli tasaisesti jokaisella jalalla, eikä tämä painanut päätään alas. Naaraan kommentit saivat Sammaleen tuhahtamaan huvittuneesti. Äännähdys oli hyvin lähellä huvittunutta naurahdusta. "Mihin tarkoitukseen?" Sammal toisti hieman painottaen. "Mihin tarkoitukseen? Näyttääkö minun elämäni siltä, kuin siinä olisi jokin tarkoitus? En hae minkäänlaista paikkaa, haen vain jotakin. Mistä sinä pidät? Mikä tekee tämän laakson erityiseksi? Tarkoitus, sitä minulla ei ole, mutta sen minä haluaisin löytää, tarkoituksen elämälle." Sammal lopetti haukahtelunsa hieman dramaattisesti, ja oli astunut puhuessaan askeleen lähemmäs Kastehelmeä. Osittain tuo repliikki meni yli jo Sammaleenkin mielestä - minkä näki melko hyvin sen naamasta -, mutta toivottavasti sillä oli jonkin näköinen vaikutus naaraaseen. Ei uros ollut tullut laaksoon etsimään valtaa, ehei. Se oli tullut laaksoon vain kulkeakseen läpi, jatkaakseen elämäänsä, mutta nyt Sammaleen edessä seisoi susi, joka tarjosi sille uuden mahdollisuuden. Mahdollisuuden aloittaa kaikki virheet alusta.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on May 24, 2014 8:56:54 GMT 2
// Suuren suuret pahoittelut vastauksen kestosta //
Narttu katsoi urosta kiinnostuneena tuon tuhahtaessa ilmeisen huvittuneena. Kastehelmi kuunteli Sammaleen vastauksen eikä voinut olla ajattelematta että tuon sanoma oli totta. Uroksen elämällä ei näyttänyt olevan mitään tarkoitusta. "Kaikkien elämällä on tarkoitus, et vain itse tiedä sitä vielä" Hän haukahti ja katsoi vakaasti itseään vanhempaa sutta ja tuon nurinkurista ilmettä.
Kastehelmi ei oikeastaan ollut tainnut missään vaiheessa suoraan ilmaista haluavansa Sammaleen laumaansa, siitäsyystä että laumalaisen piti hänen mielestään olla motivointunut ja tahtoa sitä itse. Tahtoa kuulua johonkin laumaan, suureen perheeseen, eikähänen mielestäänhomma toiminut jos laumalainen ei itse sitä tahtonut. Joten hän oli hienovaraisesti ilmaissut että laumanalku oli avoin mahdollisille liittyjille, jos uros tahtoisi liittyä tuon olisi pyydettävä itse. Tällä hetkellä tosin näytti siltä että Sammal jatkaisi matkaansa etsien tarkoitustaan ilman laumaan liittymistä.
"No sano nyt jotakin millaista paikkaa etsit, pesäpaikkaa, juomapaikkaa, saalistuspaikkaa? Vai kenties paikkaa jossa yleensä vaeltaaeniten laakson laumattomia?" Kastehelmi haukahteli todeten ettei veisi Sammalta minnekkään ennenkuin tuo olisi sanonut jonkin tapaisen paikan jota etsi. "Vai haluatko tietää lisää laaksosta ja sen ympäristöstä?" Hän kysyi vielä lopuksi.
|
|
|
Post by camade on May 31, 2014 14:47:38 GMT 2
Sammal ymmärsi, että olisi täysin turhaa edes yrittää selittää jokaista sen elämää ohjaavaa asiaa seikkaperäisesti. Kastehelmen maailmankatsomus tuntui urkosesta jotenkin hieman liian yksinkertaiselta. Ei Sammal voinut mitään sille, ettei kuulunut minnekkään. "Voisin mielelläni kuulla laaksosta", se päätyi lopulta vastaamaan. Tuo vastaus tuntui siitä helpoimmalta mahdolliselta tavalta kiertää sille itselleen vielä tuntematon määränpää. Sammaleen mieleen pyrki jopa pieni ajatus laaksoon jäämisestä, mikä saikin yllättäen sen suupielet hieman kohoamaan. Mitä minä ajattelen, tännekkö muka jäisin, se pohdiskeli pienen päänsä sisällä. Koko Sammaleen elämä oli ollut niin monimutkaista, ettei näin yksinkertainen vaihtoehto enää edes tuntunut luonnolliselta. Toki se oli houkuttelevaa, mutta epätodellista. "Mitä luulet", Sammal aloitti pitäen pienen tauon sanojen järjestelemiseen, "voisinko jäädä tähän laaksoon ilman kaikkien sen asukkaiden vihaa niskassani?" Ajatus häädetyksi tulemisesta ei nimittäin enää houkutellut urosta, ei pätkääkään. Joskus oli viisaampaa jäädä paikalleen ja luottaa, kuin saada vihollisia ja paeta omaa kohtaloaan.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on Jun 17, 2014 10:34:10 GMT 2
Kastehelmi heilautti yhä korkealla olevaa häntäänsä ymmärryksen merkiksi Sammaleen viimein vastatessa. Nartun eleet eivät olleet liian alistavat, vaikkakin uljaat ja itsevarmat. Narttu mietti mimtä oli jo kertonut laaksosta ja mitä muuta hän voisi siitä ja laumoista kertoa paljastamatta liikaa omia suunnitelmiaan. Tai oikeammin, hänen ja Kauhun suunnitelmia. "No laaksosta yleisesti voi todeta että sitä reunustavat vuoret ja laakson keskellä on järvi, josta laskee joki tämän solan läpi. Joki ja järvi jakavat laaksossa olevien kahden lauman reviirit laakson eripuolille. Löytyy sielä toki hieman valtaamatontakin maata" Hän kertoi yleisesti laaksosta sillä oli jo aijemmin maininnut laumojen lukumäärän.
Valkeaturkki hiljeni kuuntelemaan mitä uroksella oli sanottavaa, kun tuo kysyi hänen mielipidettään jostain. "Varmasti voisit" Kastehelmi haukahti vastaukseksi hieman epäilevästi. Miksi Sammal tuollaista kysyi? "Mikset voisi?" Hän kysyi sitten lähes todeten asiansa. Jos Sammal tunsi laaksosta jo ennestään susia, jotka eivät pitäneet uroksesta niin sitten olisi asia eri, mutta jos Sammal ei tuntenut laaksosta ketään ja osasi olla siedettävä miksi häntä kaikki vihaisivat? Kastehelmi katsoi hiukan kummeksui urosta, henäkivät asiat niin kovin eritavalla.
|
|
|
Post by camade on Jun 17, 2014 22:11:40 GMT 2
Rankan matkansa jälkeen Sammaleen oli työ pitää asentonsa yhä itsevarmana. Se oli vaeltanut jo monta yötä peräkkäin, eikä kevään valoisien päivien takia ollut saanut juurikaan unen päästä kiinni. Uros kuitenkin kohotti kulmiaan ja antoi kirjavien kasvojensa läpi paistaa vain pienen määrän sen sisäistä onnea. Sen kannalta nyt ei olisi hyvä hetki murtaa sen asemaa keskustelussa vaipumalla turhaan tuttavallisuuteen, vaikka Sammal tunsikin kovan kuorensa alla pentumaista kuplivaa iloa. Kastehelmi uskoi siihen, kyseenalaisti vihan urosta kohtaan. Se oli tarpeeksi suuri merkki Sammaleelle, uros oli päättänyt jäädä. Kuin kiittääkseen Kastehelmeä pienestä tiedonjyvästä uros heilautti välinpitämättömän oloisesti. Se ei ollut hyötynyt tiedosta kovin, ja se oli vain pieni pieni pintaraapaisu siitä, mitä Kastehelmi olisi voinut Sammaleelle kertoa. Samaan aikaan vannot luottavasi, muttet tee elettä todistaaksesi sen, Sammal jupisi uppiniskaisen pääkoppansa sisällä. "Miksikö? En sovi laumoihin, tai ainakaan useaan. Eihei, vihaan sitä, alistamista, tyrkkimistä, määräilyä. Olen ollut tarpeeksi kiltti koko elämäni ajaksi, kiitos vaan, kiintiö siihen on jo täynnä", uros murahti synkkänä. Sen hännän pieni heilumisliike lakkasi, ja uros suuntasi kasvonsa kohti joen kohinaa. Se ei enää ollutkaan niin varma jäämisestä. Se ei ollutkaan enää niin varma mistään.
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on Jun 19, 2014 10:53:23 GMT 2
Kastehelmi napitti urosta ruskeilla silmilään kun tuo vastasi ja lopulta narttu vain nuolaisi huuliaan välinpitämättömästi. Uros oli outo. Ei hänkään pitänyt muille alistumisesta tai jatkuvasta pomottelusta, mutta osasi kyllä alistua kuten alfalle kuului. Sammal ei selviäisi yksin laumattomana tässä laaksossa seuraavaa talvea, jos se olisi yhtä ankara kuin edellinen. Kastehelmi oli ollut edellisen talven laumaton ja selvinnyt, mutta hänellä oli ystäviä, ryhmä jonka kanssa saalistaa. Sammal oli yksin. Saalista ei talvisin liiaksi ollut ja laumat puollustivat omiaan kärkkäästi. "Siinä tapauksessa kannattaa löytää sopiva lauma, tai omapaikkasi ennen talvea" Hän totesi. Jäisi uros laaksoon tai ei, talvet olivat silti hankalia laumattomille jotka liikkuivat yksin. Sen narttu tiesi vallanhyvin kokemuksesta vaikka nuori olikin.
Kastehelmi katsoi toista hetken ja päätti sitten että sen voisi olla aika lähteä jatkamaan matkaansa. "Oli mukava tavata, mutta nyt minun täytyy kyllä mennä" Hän totesi neutraalisti ja otti jo askeleita kauemmas häntä korkealla ja itsevarmoin askelin.
|
|
|
Post by camade on Jun 19, 2014 11:43:41 GMT 2
Sammal tiesi tarvitsevansa lauman ennen talvea. Se ei selviäisi enää toista talvea yksin, mutta oikean lauman löytäminen oli sille vaikeaa. Se huokaisi syvään, jopa hieman alakulon ja epätietoisuuden suuntaan, laski päätänsä hieman alemmas ja sulki silmänsä. uros kuitenkin nosti päänsä pian takaisin vanhalle tasolleen ja pakotti kasvoilleen levollisen ilmeen. Se heilautti häntäänsä Kastehelmelle tietämättä, halusiko tuo edes olla hänen ystävänsä. Oli asia, miten oli, mutta Sammal tunsi sisällään, että laaksossa oli ainakin yksi susi, joka ei haluaisi tappaa sitä. "Onnea, Kastehelmi. Onnea laumallesi", Sammal haukahti, mutta jäi seisomaan paikalleen ja katsomaan Kastehelmen askellusta poispäin. Se olisi halunnut sanoa naaraalle vielä jotakin loppuun, jotakin viisasta, jotakin rohkaisevaa, muttei kyennyt. Sammal luotti siihen, että nuorella nartulla oli asiat hoidossa, niin itsevarma se oli. Mutta odotappa vain, se pohti alakuloisena päänsä sisällä, sinäkin joudut vielä vaikeuksiin, vaikket haluaisi. Sammal suuntasi katseensa takaisin taivaalle ja nosti häntänsä huomattavan ylös. Se olisi vielä ainakin hetken aikaa oman itsensä herra. Uros asteli muutamalla pitkällä loikalla kohti laaksoon virtaavaa puroa, ja totesi Kastehelmen olleen oikeassa. Se ei ollut puro, se oli joki.
//Olikos tää sitten tässä?
|
|
huurre
Omega
Betasusi
Näetkö sä suden vaalean? Kuuletko sen huudon karhean?
Posts: 197
|
Post by huurre on Jun 19, 2014 12:16:03 GMT 2
Kastehelmi heilautti ystävällisesti häntäänsä Sammaleen toivottaessa sen laumalle onnea. Sitä he varmasti tarvitsisivatkin tulevaisuudessa. "Kiitos" Hän haukahti ja kääntyi vielä katsomaan urosta. "Onnea sinullekkin, mitä ikinä päätätkin tehdä" Hän haukahti viitaten Sammaleen aijempiin puheisiin siitä ettei se tiennyt jäisikön vai jatkaisiko matkaansa. "Toivottavasti löydät vielä oman paikkasi ja voit lopettaa vaelluksen hyvillä mielin" Ha jatkoi toivoen todella ettei Sammaleen tarvitsisi vaeltaa ikuisuuksia. Joskus sen selvittäminen mitä elämältään tahtoi vei aikaa, mutta kyllä toinen vielä paikkansa löytäisi. Jos ei täältä niin sitten jostain muualta. "Hei sitten!" Kastehelmi haukahti ja kääntyi häntä hyväntuulisesti heilahtaen. Rauhaksiin ja itsevarmana hän jolkotteli pois uuden tuttavansa luota miettien jo minnesuuntaisi seuraavaksi. Laumattomia näytti olevan aika vaikea löytää. // Juu u, kiitos pelistä! //
|
|
|
Post by camade on Jun 19, 2014 12:48:30 GMT 2
//Kuin myös, kiitos
|
|