Maailma on meidän

Korppi lipoi kielellään suupieliä se oli saanut mukavasti otteensa toisen koivesta kuitenkin pian sen menettäneenä. Kaksikko oli lähtenyt matkoihinsa ylpeänä ja hännät korkealla ja tämähän sapetti Korppia se kuitenkin vielä varmisti ettei kaksikko ainakaan kääntyisi takaisin ja otti pienen äkäisen juoksu asekleen muristen kaksikon perään.

" Hävyttömiä kirppukasoja...." se totesi itsekseen pitäen kaikkoavaa kaksikkoa silmällä kunens ei enää nähnyt niitä. Musta turkkinnen narttu ei ollut onnekseen saanut mitään vuotavia haavoja tuppo kiiltävästä kesäturkista oli ottanut osumaa jättäen jälkeensä pienehkön aukon turkkiin. Ravistellen korppi kääntyi laumalaistensa puoleen. Vilkaisten Ronskia todeten että tuo näytti olevan suhteellisesti tilanteeseen nähden kunnossa samoin näytti olevan Kaamos. Narttu tuhahti. " Tässä syy miksi me pidämme tiuhaan reviirin rajoista huolta. Tuo kaksikko tulee vielä palaamaan tänne syystä jota väittävät vierailuksi. En tiedä mikä heillä on pää idea tässä touhussa mutta minä en luota heihin millään tavalla." Korppi totesi jyrkästi. Kääntäen katseensa Ronskiin. " Ja Ronski sinun on oppittava elämään laumasi puolella tilaanteessa kun tilanteessa. Jos näet että reviirillämme liikkuu tuntematonta väkeä ensitöiksesi et voi leperellä heille vaan sinnun täytyy joko kutsua lauma apuusi tai kyetä itse selvittämään mitä tulijat tekevät reviirillä etenkin näin syvällä. Rajat ovat sitä varten että niitä ei tuikituntemattomat etenkään naapuri laumojen jäsenet ylitä. Tiedän että veljesi on sinulle tärkeä mutta jos nämä muukalaiset ovat hänen laumassaan tiedät varmasti ettei asia tule jäämään tähän. Ja sinun kanssasi keskustelemme käytännön asioista vielä tarkemmin pesillä. Sitä ennen lähetän sinut Sysimetsään tapamaan veljeäsi ja slevittämään hänen kanssaa tuon kaksikon alkuperään. Ja ilmoita hänelle myös että minä tulen käymään siellä myöhemmin." Korppi puhui vakvasti mutta tietyn lainen emollinen huoli äänessään Roskille puhuessaan. Narttukäänsi katseensa Kaamokseen. " Kaamos, mukava että tulit paikalle. Tässä on poikani Ronski. Toimit hienosti tilanteessa mutta toivoisin ehkä aavistuksen oma aloitteisuutta mikäli jatkossa tälläisiä tulee jätämme kysymykset ja puimiset tilanteen jälkeiselle ajalle. Rajarikkurit ja vierailiat on pidettävä poissa täältä etenkin kun tilanne on tämä. " Korppi puhui puheensa loppu puolella kääntyen puhumaan kumpaisellekin sudelle tasavertaisesti.

Korppi kun oli sitä mieltä ettei turhia kyseltäisi mikäli tilanne oli kärki päässää ja viittä vaille taistelu. Toistaiseksi Korppi oli tyytyväinen etenkin Kaamoksen toimintaan hiukan harmitteli mielessänä että kultapoika oli tyhjäpäinen ja ajatteli aina kaiken olevan hyvin ja helppoa ratkaista puhumalla. Ehkä Korppi kykeni vielä joskus opettamaan seikat pojalleen.
Korppi varmisti vielä että kaksikko oli poistunut reviiriltä kunnes kykeni hengittämään tasaisesti.

"Todellakin!" Riekko haukahti takaisin siskolleen kiitäessään metsän halki. Kieli roikkui ulkona suusta uroksen kirmatessa riemukkaasti eteenpäin ja kun sen taaksepäin suunnatut korvat huomasivat ettei kukaan lähtenyt heitä seuraamaan hän hidasti tahtiaan ennenkuin pysähtyi kokonaan ja kääntyi ympäri. Viimeisimpänä mielenosoituksena hän talsi paikalle, jonne vasan ruhon luo jääneet kolme sutta voisivat ehkä nähdä ja kohotti toisen takajaloistaan korkealle ilmaan jättäessään hajumerkkinsa puunrunkoon. Hah! Siitäs saivat, mokomat heitukat, jotka kuvittelivat että saisivat kaksikon pidettyä tällä poissa reviiriltään.
Joku aivan varmasti kävisi peittämässä laumattoman hajun puunrungosta omallaan, muttei se aivan heti siitä kokonaan katoaisi. Riekko tuijotti uhmakkaasti metsään ennenkuin kääntyi ympäri ja kiri vauhtinsa jälleen juoksuun lähtien siihen suuntaan missä siskonsa oli.

Vatsa oli täynnä ja pieni kärhämä laumalaisten kanssa sai veren kiertämään ja piristi päivää kummasti.
"Mihis sitten mennään?" Hän haukahti Nietokselle turhaan kiirehtimättä ulos lauman reviiriltä. Häntä sojotti yhä taivaalle, vaikka korvat kuulostelivatkin kaiken varalta ympäristöä etteivät laumalaiset sittenkin seuraisi ja saisi yllätyshyökkäystä.

Korppi tuhahti nähdessään kauenpana kaksikosta toisen merkkaavan kivasti puunrunkoon. se siitä huolimatta kuitenkin käänsi katseensa takaisin laumalaisiinsa. Sen tarkoitus ei ollut torua kaksikkoa vaan mainita puutteista jotka piti korjata Korppi oli vaativa tietyllä tavalla mutta huomasi usein itsekin kärkkäisyytensä asioihin. pienen kröhön äänähdyksen jälkeen korppi katsahti poikaansa. " voit mennä. Mutta lupaa minulle että puhut vain tästä tapahtuneesta ja noista susista Kotkankynnelle ja pidät laumamme sisäiset asiat itselläsi. Ei puhettakaan jäsenmäärästä tai nimistä tai suunnitelmista. Kun palaat reissultasi palaat suoraa tietä kertomaan vastauksen minulle. Ja mahdollisen toiveen veljeltäsi että voin tavata hänet. Ja kerro hänelle että en ole tulossa julistamaan sotaa tai mitään muutakaan hänen kanssaa. Voit mennä.. " Korppi totesi Ronskille tyynesti uskoen yhä poikaansa. Ronski oli nuroi ja ehkä Korpin kasvatus ei ollut ihan parhaimmasta päästä pennuilleen ja se halusi antaa niin itselleen kun pojalleen mahdollisuuden uuteen alkuun.

Pian Korppi kääntäisi katseensa Kaamokseen. " Sinä voisit puolestasi kiertää rajan heidän menosuuntansa ja vahvistaa merkit minä lähden vastakkaiseen suuntaan. Törmäämme luultavasti pesien lieppeillä. " korrpi jatkoi yhä suhteellisen rauhallisesti lie mitä nartun päässä sitten liikkui. Korppi oli valmis poistumaa ntapahtumapaikalta mutta kääntyi vielä kaksikon suuntaan mikäli moiset eivät olisi kaikonneet tiehensä " Muistakaa pitää silmänen ja korvanne auki. " Korppi muistutti kaksikkoa