|
Post by Silkki on Apr 17, 2014 22:47:21 GMT 2
// §usipoika ja Lumitähti tänne :) Alueena solan suu laakson puolella, vuorokauden aikana aamupäivä. //
Halla oli lähtenyt pesiltä liikkeelle aamuvarhaisella, juosten ketterin askelin aina reviirin rajoille asti. Hetken epäröityään vaalea narttu oli ylittänyt rajat, mutta vannonut mielessään, että palaisi takaisin kotimetsiinsä ennen auringonlaskua. Halla oli toivonut, että näkisi Jäkälän, vanhan laumattoman uroksen, jossakin solan lähettyvillä, mutta tähän menessä urosta ei ollut näkynyt. Halla olisi halunnut kertoa urokselle, että oli löytänyt lauman ja sitä kautta perheensä, mutta nyt vaikutti siltä, että valkoinen susiuros oli siirtynyt jonnekin muualle. No, ei Halla varsinaisesti mitään velkaa ollut, mutta olisihan se ollut hauska kertoa hyviä uutisia toiselle.
Vaan tätä kauemmas reviiristään ei Halla lähtisi, sillä reviiri oli koti, eikä sen hylkääminen pitkäksi aikaa tuntunut sopivalta. Nytkin vaaleansävyinen susinarttu oli seurannut hirven jälkiä reviiriltä solaa kohti, mutta todennut jälkien heikentyvän askel askeleelta, sillä solan läpi kulki niin monia muitakin eläimiä, että yksittäiset, jo muutaman päivän vanhat jäljet tuppasivat hukkumaan hajujen sekamelskaan. Niinpä vaalea susi vain seisoi paikallaan, katsoen ympärilleen valppain mutta rauhallisin silmin. Halla oli varsin tyytyväinen oloonsa, sillä elämä oli kohdellut sitä loppujen lopuksi hyvin. Nuori narttu oli päässyt laumaan, joka tuntui hyvältä ja sopivalta perheeltä epävarmalle sudelle. Kevät oli jo nyt tuonut mukanaan lämpimiä säitä, helpompia saaliita ja pidempiä päiviä. Oli vain ajan kysymys, kunnes kesä todella saapuisi laaksoon ja veisi mukanaan viimeisetkin muistot hyytävästä talvesta.
|
|
|
Post by §usipoika on Apr 18, 2014 20:33:10 GMT 2
Lumitähti oli vaeltamassa kohti laaksoa jälleen kerran vaikka nyt se olikin hidastellut menoaan. Se oli ehtinyt käymään kerran jo vuorilla elävän lauman rajoilla, muttei ollut tavannut ketään joten se oli palannut etsimään ruokaa solasta. Pian se vainusi jäniksen ja tämän haju oli voimakas. Nuorempi narttu lähti nopein, mutta kevein askelin kohti läheistä puun juurta minkä toisella puolella jänis istui syömässä lumen alta paljastuneita muutaman vuoden vanhoja puun taimia. Ruskea turkki jännitti lihaksensa ja loikkasi ilmaan, mutta turhaan jänis oli tällä kertaa nopeampi. Lumitähti murahti turhautuneena ja nuolaisi sitten huuliaan, samalla kun jänis kiisi jo kaukana. Yllättäen musta kirsu toi toisenkin hajun, Lumitähti lähti sen suuntaan. Jonkun ajanpäästä se saattoi jo erottaa kauempana vilahtelevan valkean hahmon, toivo nousi nartun sisällä. Sen tehtävänä oli etsiä laumattomia ja se toivoi löytäneensä nyt yhden. Toivon kipinä kuitenkin laantui pian sillä narttu huomasi vieraan hajusta, että tämä kuului johonkin laumaan ja vielä ilmeisesti Sysimetsän laumaan. Eri laumojen ominaishajut olivat tulleet tutuiksi sille laaksossa vietettyjen vuosien aikana. Tosin tässä nartussa siinä oli jotakin uutta mikä herätti Lumitähden mielenkiinnon, mitäköhän laumassa oli tapahtunut? Se päästi ilmoille haukahdusta ja ulvaisua muistuttavan äännähdyksen. Jonka jälkeen se jolkotti rauhallisemmin toista kohti.
|
|
|
Post by Silkki on Apr 18, 2014 21:22:12 GMT 2
Hallan pää kääntyi nopeasti haukahduksen suuntaan, kun Lumitähti lähestyi. Nartun äsken niin rento ja rauhallinen olemus muuttui hetkessä kun Halla kyyristyi ja painoi päätään alemmas, korvat luimuun painettuina. Miksi oi miksi Halla törmäsi aina tuntemattomiin eksyessään kauemmas reviiriltä. Se nyt vielä puuttuisikin, että toinen jatkaisi matkaansa Sysimetsää kohti. Hallan pitäisi pysäyttää toinen, mutta miten arka narttu sen tekisi? Niin, ei mitenkään. Nartun helpotukseksi Lumitähdellä näytti olevan muut mielessä, sillä vieras narttu tuli suoraan kohti eikä koettanut kiertää kauempaa hiippaillakseen reviirille.
Hallan häntä hiipui jokaisella askeleella alemmas, kunnes se osoitti suoraan alaspäin. Narttu keräsi rohkeutensa ja vilkaisi nopeasti vierasta narttua. Toinen ei kantanut mukanaan lauman tuoksua, mutta selkeästi mukana kulki kuitenkin joidenkin muiden susien hajut. Kenties jokin pieni ryhmittymä, tai sitten Lumitähti oli vain oleillut pitkään muutaman hyvän ystävänsä kanssa. Mistäs sitä ikinä tiesi. "Hei", Halla sanoi hiljaisella äänellä tervehdykseksi, muttei uskaltanutkaan jatkaa enää sen pidemmälle. Niinpä susi vain seisoi kyyristyneenä, odottaen, että Lumitähti sanoisi tai tekisi jotain samalla kun tummat silmät välttelivät vahingossakaan vilkaisemasta vieraan nartun suuntaan.
|
|
|
Post by §usipoika on Apr 18, 2014 22:03:03 GMT 2
Lumitähti huomasi hetkessä vieraan nartun alistuvat ja ehkä hieman pelokkaatkin elet, joten se seisahtui reilun välimatkan päähän. Se hämmentyi toisen niin selvästä ja yliviedystä alistumisesta, narttu oli tottunut siihen, että yleensä lauma sudet olivat todella itsevarmoja ja ehkä hieman röyhkeitäkin. Lumitähti yritti rauhoittaa toista laskemalla omaa päätään ja häntäänsä ystävällisesti heiluttaen, narttu vielä nuolaisi huuliaankin. Toisaalta nartulle nämä eleet olivat tuttuja oman sisarensa käytöksestä, mutta ei Orvokkikaan asiaa näin pitkälle vienyt. Lumitähti huomasi moniakin yhtäläisyyksiä Hallan ja Orvokin välillä, mikä sai pienoisen kaipuun nousemaan sen katseeseen. Lähes ainoita seikkoja jotka äkkiä katsottuna erotti Hallan, Lumitähden sokeasta sisaresta oli silmien väri. Nartun kieli roikkui rennosti sen suusta muodostaen pienoisen suden hymyn nartun suupielille. Lumitähteä huvitti se kuinka paljon toinen muistutti sitä valkeasta sisarestaan. "Hei, kukas sinä olet?" Ruskeaturkki kysäisi narttumaisella äänellään ystävälisesti toiselta ja nuuski tarkemmin tästä leijailevaa tuoksua. Toinen oli selvästi Sysimetsän laumasta, oli narttu senkin rajoilla kerinnyt muutamaan otteeseen piipahtamaan laaksossa olonsa aikana vaikkei siellä ollutkaan ketään tavannut.
|
|
|
Post by Silkki on Apr 19, 2014 9:27:23 GMT 2
Lumitähti otti täysin toisenlaisen lähestymistavan tilanteeseen kuin Halla oli odottanut. Vieras narttu painui itsekin hieman alemmas häntäänsä heiluttaen, kuin rohkaistaakseen vaaleankirjavaa sutta suoristautumaan. Halla oli ihmeissään, sillä harvoin kukaan välitti siitä, miten Halla käyttäytyi. Yleensä muut sudet ottivat tilanteesta kaiken irti ja varmistivat oman dominoivan asemansa selkein elein. Lumitähden eleet eivät tuntuneet pakotetuilta tai kaukaahaetuilta, vaan lähes tutuilta, sillä niin helposti ne tuntuivat tulevan toiselle nartulle. Ehkä Lumitähti oli tottunut säikkyihin susiin, kuten Hallaan. Niin Halla ainakin päätteli, kun toisen kyseli ystävällisesti Hallan nimeä. "Olen Halla, Sysimetsästä", narttu esittäytyi kirkkaalla äänellään hiljaisin sanoin. Halla puhui yleensäkin hiljaa, mutta eritoten nyt, kun ei tiennyt mitään toisesta sudesta. Yhäkin hieman kyyryssä ja häntä koipien välissä seisten Halla katseli selkeästi sivummalle Lumitähdestä, vältellen kaikin tavoin minkäänlaista katsekontaktia tai edes vilkaisua Lumitähteä kohden.
|
|
|
Post by §usipoika on Apr 24, 2014 8:48:57 GMT 2
Halla oli edelleen pelokkaan näköinen, joten narttu päätti istahtaa alas ja antoi katseensa kiertää ympäröivässä metsässä. Kirjavaturkki nuolaisi huuliaan ja käänsi ruskean silmäparinsa takaisin valkeaan narttuun. Lumitähti oli mielissään siitä, että oli tunnistanut toisen kuuluvan Sysimetsään pelkästään hajusta. "Halla, se on kaunis nimi. Mutta etkös ole hieman kaukana kotoa?" Lumitähti kysyi ystävällisesti ja meilkein emolliseen tapaan, vaikkei tämä ollutkaan tarkoitus. Jostain syystä ruskeaturkki halusi auttaa toista rentoutumaan, ehkä narttu halusi tietää enemmän kyseisestä laumasta tai sen vain kävi sääliksi arka valkea narttu. Lumitähden katse jäi väkisinkin tuijottamaan hetkellisesti toisen valkeaa turkkia, sillä kaikki mitä se näki toisessa muistuttivat sitä sen omasta siskostaan. Pian narttu tajusi, ettei ollut esitellyt itseään "Niin ja minun nimeni on Lumitähti" se sanoi rauhallisesti ja heilautti häntäänsä, samalla lunta pöllyyttäen.
|
|
|
Post by Silkki on Apr 26, 2014 17:20:03 GMT 2
Lumitähden rento olemus vakuutti pian Hallankin siitä, ettei mitään hätää ollut. Nuori narttu suoristautui hivenen, mutta istahti saman tien alas, jottei vaikuttaisi uhkaavalta. Paikoillaan istuen narttu katseli Lumitähden tassuja, odottaen, että toinen sanoisi jotain. "Kiitos", narttu kiitti hiljaisella äänellään. "Olenhan minä... hieman. Tulin etsimään erästä laumatonta, Jäkälää, toiveinani kertoa hänelle, että löysin lauman ja pääsin sisään", Halla selitti epäröivästi. Susinartun katse ei kertaakaan kohonnut tassuja korkeammalle, vaan narttu keskittyi olemaan niin pienen ja huomaamattoman oloinen kuin vain saattoi. "Mukava tutustua", Halla sanoi Lumitähden esittäydyttyä. Vaaleankirjava häntäkin heilahti kokeilevasti puolelta toiselle, kun narttu katseli keskustelukumppaninsa tassuja. "Kuulutko sinä johonkin laumaan?" Halla kysäisi hetken kuluttua, sillä oli jo itse kertonut omasta laumastaan ja halusi mielellään tietää jotakin toisesta.
|
|
|
Post by §usipoika on Apr 28, 2014 15:49:09 GMT 2
Ruskea silmä pari tarkkaili toista, mutta yritti välttää tuijottamista ettei pahentaisi toisen oloa entisestään. Ruskeat korvat olivat höröllään toisen puhuessa jotta kuulisi varmasti joka sanan, hiljaiselta nartulta. "Mukava kuulla, olet siis tuore liittyjä. Minäkin voin hyvin kertoa hänelle uutiset jos törmään kyseiseen suteen" Narttu lausahti ja tarjosi samalla yksin kertaista palvelusta, sitä paitsi jos toinen oli laumaton olisi nartun hyvä puhua hänen kanssaan. Pirteä narttu heilutti häntäänsä takaisin toiselle ja oli iloinen toisen puolesta kun tämä näytti saavan hieman enemmän itseluottamusta tässä tilanteessa. Nartun mielestä oli hieman hassua, että näin arka susi oli päässyt laumaan. Tosin olihan hänen sisarensakin päässyt ja tästä Lumitähti oli enemmän kuin iloinen. Sitä paitsi yleensä laumassa tarvittiin kaiken näköisiä ja luonteisia susia, jokaiselle oli varmasti tehtävää. Toisen kysymykseen se vastasi hieman mietteliäänä "Kyllä tavallaan, sitä on vaikea selittää" Lumitähti ei ollut varma mitä toiselle olisi soveliasta kertoa ja mitä jättää kertomatta, joten se tyytyi hieman ympäri pyöreeseen vastaukseen.
|
|