|
Post by Roxi on Aug 19, 2014 9:42:54 GMT 2
// Jälleen ( pikemminkin vihdoin ja viiemin) lauma kasataan ja pistetään pyörät pyörimään. Toivoisin jokaisen laumalaisen saapuvan paikalle järjestystä ei ole jokainen tulkoon väliin mihin suinkin ehtii itse. // Aamu oli noussut laakson ylle ja jopa hyvän tuulinen Korppi venytteli pitkin venytyksin ulos pienestä kolostaan ja kapusi suurimmalle kivelle pesien miltei keskipaikkeilla. Tämä kivi oli tullut tutukis varmasti monelle siitä että alfa tuppasi usein siinä viihtyvän. Siitä se näki koko pesä aukean ja aavistuksen kykeni tarkkailemaan mahdollisia saaliseläimiä vähän pidemmällekin. Rinnemetsäänkin oli saapunut aamun sumut ja kostea syksyä enteilevät ilmat tämä ei tokikaan haitannut mustaturkksita alfa narttua. Tähän mennessä lauma oli voinut lositavasti koostaan huolimatta. Korppi ei voinut olla muuta kuni ylpeä laumastaan. JA siitä miten se oli onnistuneesti kyennyt muuttamaan niin itseään ja lauman tapaa toimia. Kuri oli ja pysyi tiukkana muttei likimainkaan niin paha mitä se oli ollut taannoin Veren ollessa johtajana. Korppi haukahti kutsuvasti pariin otteeseen saadakseen laumansa paikalle. Mikäli pesiltä ei jokaista kulkiaa löytynyt se ulvahtaisi myöhemmin kutsuaksene jokaisen paikalle. Asiaa olisi varmasti paljon ja uutta tietoakin oli. Korppi malttoi silti mielensä ja odotti istualtaan muita saapuvaksi. Tehtävää oli enemmän kun itse laumalaisia mutta Korppi ei pitänyt tätä lainkaan huonona ainakaan vielä. Myräkkä näytti kömpivän omasta kolostaan tuttuun tapaan aamuärtyisenä itsekseen jotain mumisten. Korppi ei niinkään tähän kiinnittäynt huomiota vaan nyökähti päällän tervehdykseksi toiselle. Oli vain ajan kysymys milloin sapauisi muut hurjat ja komeat urokset sekä uusin tulokas Pääsky. Näitä Korppi jäi odottamaan tyystin paikallaan tassu vieri vieren häntä leppoisasti kiveä pitkin roikkuen eriparteln silmien tutkiessa ympräristöä tarkkana.
|
|
|
Post by Harine on Aug 19, 2014 12:15:23 GMT 2
Ronski nukkua kuorsasi sikeänä pesäkolossa. Se makasi selällään ketarat kohti taivasta ja välillä pystyi näkemään kuinka sen suupieli ja tassut nykivät hyvän unen mukana. Tummaturkki tunsi olevansa turvassa ja suojassa, joten se pystyi nauttimaan unistaan täysin rinnoin. Äidin ensimmäinen haukahdus meni siis täysin kuuroille korville, mutta sen jälkeiset haukahdukset saivat Ronskin raottamaan hitaasti silmiään. Sillä kesti hetken ymmärtää mitä oli meneillään, mutta kun sen harmaat aivosolut heräilivät ja kokosivat tarvittavat tiedot, suuri susi hätkähti epämääräisesti nukkuma-asennostaan kyljelleen ja siitä unenpöppörössä istualleen. Susi haukotteli makeasti ja sen jälkeen maiskutteli pari kertaa. Ronski haukahti matalasti vastauksen äidilleen ja kömpi kohtuullisen ahtaasta kolosta pois, jotta saisi ravisteltua turkkinsa pölystä.
Äitinsä nähtyään se suuntasi maa tömisten suurelle kivelle ja parilla isolla harppauksella saavutti Korpin ja alkoi kiehnätä tämän ympärillä ja yritti muutamaan otteeseen lipaista toista suupielestä. "Hei äiti! Miten voit? Voitko hyvin?" Susi lähes sirkutti matalla äänellään. Viime näkemisestä ei ollut kauaakaan, mutta susi oli joka ikinen kerta iloinen äitinsä nähdessään. Ronskin häntä heilui matalalla nopeaan tahtiin samalla kun rusehtavat silmät tapittivat äitiä kysyvästi.
Toisin kuin Ronski, Hurme oli jo hereillä ja terävänä. Mustaturkki ei kuitenkaan ollut vaellellut vielä pesäkoloilta kauas, joten uros saapui paikalle lähes samaan aikaan Ronskin kanssa. Uros kantoi itseään ylpeydellä ja itsevarmuudella. Häntä korkealla ja korvat valppaina eteenpäin suunnattuna. Kirkkaan keltaiset silmät olivat heti aamusta valppaana ja ja katse löysi alfan varsin pian. Toisin kuin Ronski, Hurme piti kunnioittavan etäisyyden alfaansa ja hetken vain seisoi paikallaan. Sillä oli vieläkin hieman mietittävä miten auktoriteettien kanssa pitäisi käyttäytyä ja susi päätyi nyökkäämään tervehdykseksi. Myräkälle se soi katseen ja karvojen pöyhistyksen sekä pienen hampaiden vilautuksen. Uros tekisi selväksi kuka oli kuka, myös kokoontumisissa. Muuten Hurme päätyi olemaan hiljaa, sillä ei olisi vielä mitään tähdellistä asiaa, joten parempi silloin olla vaiti ja odottaa, että muut raahaisivat takapuolensa paikalle ja oikea asia alkaisi.
//Oletetaanko vaikka niin, ettei Ronski löytänyt Kotkankynttä rajoilta jos asia tulee puheeksi? //
|
|
Regre
Vaeltaja
• Suddenly the worlds upside down and adventures all around •
Posts: 51
|
Post by Regre on Aug 19, 2014 14:59:10 GMT 2
Pääsky oli ollut jo aamuhämärässä hereillä tutkimassa uutta kotiaan. Ruskeaturkkinen susi oli onnistunut jopa saamaan laihanpuoleisen rusakon saaliikseen, mutta lihan vähyydestä huolimatta Pääsky piti sitä hyvänä merkkinä, ehkä metsäkin näin toivotti nartun tervetulleeksi. Pääsky oli jo palailemassa kylläisempänä pesäkoloille nukkuakseen vielä hetkisen valitsemassaan tyhjässä pesäkolossa, mutta Korpin haukahtaessa, käänsi susi kurssinsa kohti ääntä. Pääskyn joustavat askeleet lyhenivät nartun huomatessa muita susia jo saapuneen kokoukseen. Nartun korvat nousivat pystyyn kuulostelemaan tilannetta ja pää kohosi ylemmäs. Vielä kaikki eivät olleet saapuneet Pääskyn pikaisten laskelmien mukaan, mutta jo suurin osa selvästikin. Pieni jännityksen väristys kiisi pitkin nartun selkäpiitä Pääskyn lähestyessä muiden näköetäisyydelle, narttu kuitenkin pakotti jännityksen taka-alalle jouduttaen taas askeliaan. Turha sen olisi oikeastaan jännittää, nuo toisethan olivat nyt sen laumaa, kaikki samaa sakkia loppujen lopuksi. Pääsky tuhahti itselleen huomatessaan kuinka oli taas sallinut itsensä luisua omiin ajatuksiinsa. Pääsky terästäytyi ja asteli lähemmäs muita, nuolaisten tuoreen veren pois suupielistään. Nartun asento pysyi ryhdikkäänä ja häntä heilahti kevyesti puolelta toiselle selkärangan jatkona. Se oli valmistautunut mahdollisiin epäileviin katseisiin, ellei Korppi ollut jo ennättänyt valaista paikalla olevia uudesta laumalaisesta. ’’Hyvää huomenta.’’ Pääsky toivotti Korpille tyynesti kävellessään tämän ohi. Muita Pääsky sen sijaan katsoi vasta istuttuaan aloilleen, suoden kaikille vuorotellen kohteliaan nyökkäyksen kuin varmentaakseen että oli tosiaankin huomannut kaikki. Nartun käytös viestitti, että se tiesi omaavansa yhtäläisen oikeuden olla paikalla kokouksessa kuten muutkin, vaikka oli ollut laumassa tuskin päivääkään. Ei ollut vaikea arvata kuka oli Korpin poika, niin ilmeistä Ronskin käytös oli. Pääsky katsoi uroon iloa pursuvaa kiehnäystä emonsa ympärillä huvittuneena. Sen sijaan kahteen muuhun urokseen Pääsky loi avoimen tutkailevan katseen. ’No niin katsotaanpa kuka onkaan täällä kuka.’ Ruskeaturkkinen myhäili mielessään antaessaan kellertävien silmiensä katseen kiertää estoitta vuorollaan kaikkia paikallaolijoita. Pääsky ei liioin aikonut madella uusien tuttavuuksien edessä, muttei liioin sortua turhaan karvojen pörhistelyyn tietämättä kuka on kukin ja mikä olisi urostenvälinen arvojärjestys.
|
|
|
Post by Rinskus on Aug 19, 2014 16:25:35 GMT 2
Kaamos
Tummanharmaa susiuros oli ollut läheisellä purolla, kun oli kuullut Korpin kutsun. Kaamos oli jolkotellut heti paikalle ja tervehti kaikkia paikallaolijoita sanallisesti, hännänheilautuksella ja pienellä hymyllä. "Huomenta, Korppi", uros toivotti vielä ja painoi päätään hieman alemmas jääden kuitenkin nartun lähettyville. Keltaiset silmät katselivat paikallaolevia laumalaisia, yksi uusi naama mahtui mukaan.
Kaamos piti olemukensa ryhdikkäänä ja siitä huokui se itsevarmuus, mitä uros kantoi ylpeydellä mukanaan. Susi ei kuitenkaan pitänyt itseään muiden yläpuolella, vaikka siltä saattoikin vaikuttaa.
|
|
|
Post by Roxi on Aug 19, 2014 16:34:05 GMT 2
Korppi katsoi yksi toisensa jälkene piakalle sapauvia jäseniä. Ronski puolestaan sai epätavallisen hymyn mamman suupielille tuon kiehnatessa kuin pikku pentu emonsa ympärillä veilä näilläkin vuosilla. " Kyllä kaikki on hyvin ja oeln kunnossa voit rauhoittua Ronski" Korppi totesi tyynesti nousten samalla seisomaan nähdäkseen paremmin jokaisen laumalaisen.
" Hienoa että pääsitte paikalle. " korppi totesi ikään kuin yhteiseksi tervehdykseksi jokaiselle. Ja hypähti alas kiven pääleä samalle tasolle muiden kanssa. " Kuten varmasti huomasittekin joukkoamme koristaa uusi jäsen. Pääsky, hän liittyi joukkoomme eilis iltana. Toivon että otatte hänet hyvin vastaan. Kuten tiedätte tänne ei kuka tahansa pääse." korppi lausui ja vinkkasi huvittuneesti päällään koko porukalle ikään kuin korostaakseen laumalaisten arvoa Kropin laumassa. " Siitä onkin jo tovi kun tapasimem koko porukalla viime kerralla. Muakva nhädä että olette hyvissä voimissa. Mitä tapahtuneeseen tulee mitään mullistavaa uutta ei ole ainakana laumattomien teinoilta minulle asti kuulunut. Sen sijaan edellinen rajarikkuri pari on pysynyt poissa rajoilta. Ja toivottavasti myös pysyvät poissa. Onko teillä jotain kerrottavaa minulle mistä haluatte puhua nyt. Ennen kuin menemme eteenpäin. Ronskilla oli ainakin tekemistä rajoilla saitko mitään selville? " Korppi aloitti pysyen yhä laumalastensa tasolla kutakin vuoron perään katsoen.
Korppi oli ottanut tyystin uuden alun laumansa kanssa kun Veri oli kaikonnut sen rinnalta. Ja pitkän kautta oppineena se tajus iette lauma toimi jos sitä ei arvosteta. Se oli jo menettänyt kyllin paljon eikä se halunnut menettää enää mtiään. Tämä oli sen lauma, perhe ja koti ja sen eteen se nyt lähtisi tekemänäk aikkensa. Komean laumansa kanssa.
|
|
|
Post by Harine on Aug 19, 2014 16:59:56 GMT 2
Ronski nyökkäsi äidin vastaukselle ja rauhoittui hieman. Suden häntä silti jatkoi heilumista äidin jo siirtyessä alas kiveltä. Ronski tuli myöskin perässä, tosin ei yhtä sulavasti kuin äiti, vaan tömähdyksen ja horjahduksen saattelemana. Tämä ei kuitenkaan latistanut suden intoa, kun tämä suuntasi uuden suden luokse kuono tuhisten. "Terve, minä olen Ronski" Tummaturkki tervehti iloisesti uutta laumalaista. Se kuitenkin jätti tulokkaan varsin pian rauhaan, kun Korppi meni asioissa eteenpäin. Ronski istahti lähelle äitiä, nyt kuitenkin kohtuullisen matkan päähän. Kun äiti kyseli veljen tapaamisesta, Ronskin häntä lakkasi heilumasta ja korvat menivät päätä vasten. "Kävi sellainen juttu että.... tuota noin... öm.. Minä en löytänyt häntä, tai ketään." Ronski takelteli ja siristeli hitaasti silmiään. Sitä nolotti, sillä se oli vannonut, ettei äiti joutuisi pettymään, mutta nyt oli juuri niinkin käynyt. "Mutta minä kyllä yritän uudelleen mikäli saan mahdollisuuden" Se jatkoi nopeasti ja vältteli äidin katsetta.
Hurme haistoi vieraan suden jo ennen kuin näki tämän. Sen pää singahti nopeasti vieraan suuntaan ja taas takaisin Korppiin, varmistaen että tämän nartun pitikin olla paikalla. Edellisen kaksikon vierailun jälkeen ei voinut olettaa mitään. Kun Korppi ei tehnyt elettäkään toisen häätämiseksi, Hurme oletti toisen olevan uusi laumalainen. Mustaturkki silmäili tulokasta pieni mielenkiinnon pilke silmissään, mutta tyytyi pysymään paikallaan, toisin kuin Ronski. Sitten saapui vielä Kaamos ja Hurme korjasi ryhtiään selvästi ja pöyhisteli niskavillansa näyttääkseen isommalta. Korpin alkaessa puhumaan, Hurme vilkuili sivusilmällä tulokasta ja tarkkaili toisen reaktiota. Ronskin puhuessa Hurme käänsi katseensa suureen urokseen. Tietenkin Ronski oli kussut hommat. Toisaalta, toinen halusi korjata oman mokansa ja sitä Hurme osasi arvostaa. Mustaturkki vilkaisi Kaamosta, josko toinen alkaisi puhumaan heidän aikasemmasta jossittelusta. Toisaalta lauma oli kyllä nyt yhtä sutta suurempi ja vahvempi. "Mitä teemme laumattomien suhteen. Ne ovat käyneet yhä kärkkäimmiksi. Kaksikkoa ennen oli Pilvi niminen narttu joka yritti päästä laumaan, mutta en huolinut. Hän sanoi tavanneensa sinut, joten ajattelin ettet myöskään ole hyväksynyt sitä aikaisemmin. Epäilen, että se narttu juoni jotain. Esitti turhan osuvia kysymyksiä ja kyseli Verestä." Hurme aloitti ja puhe vain virtasi suden kuonosta. Pisin lause koko päivänä.
|
|
Regre
Vaeltaja
• Suddenly the worlds upside down and adventures all around •
Posts: 51
|
Post by Regre on Aug 19, 2014 18:28:52 GMT 2
Tummanharmaan uroksen saapuessa jo ennestään tummanpuhuvan susijoukon jatkoksi, pani Pääsky merkille, ettei Korppi ollut todellakaan valehdellut kehuessaan laumaansa komeaksi. Nyt kun kaikki olivat paikalla, joutui Pääskykin myöntämään, että koko poppoo vaikutti hyvin elinvoimaisilta yksilöiltä joita ei todellakaan tehnyt pahaa katsella. Erityisesti Pääskyn silmää viehätti kuinka arvokkaasti urokset näyttivät kaikki pitävän ryhtiään, kukaan ei turhaan madellut alfan edessä tai näyttänyt epäröivältä. No, onneksi Pääskykään ei mikään rumilus ollut, vaikkei ehkä se metsän kauneinkaan. Kuitenkaan ainakaan ulkonäköään narttu ei tässä seurassa joutuisi häpeämään. Korpin ja Ronskin hypätessä alas kiveltä otti Pääksy vastaan Ronskin tervehdyksen nuuhkaisten puolestaan toista. ’’Hauska tavata.’’ Ruskeaturkkisen nartun häntä heilahti suden vastatessa Ronskin tervehdykseen lyhyesti, mutta pehmeästi. Ronski vaikutti Pääskyn silmiin hyvin mutkattomalta otukselta, mitä se ei olisi ehkä Korpin pojan luonteenpiirteeksi ensimmäisenä ehdottanut. Narttu otti kuitenkin hyvillään Ronskin tervehdyksen vastaan, ainakin laumassa näytti olevan yksi johon olisi helppo tutustua. Pääsky kuunteli tarkkaavaisesti vuorollaan kunkin suden puhetta silmät kiiluen. Pääsky kuunteli kiinnostuneena Ronskin vastausta, muttei puuttunut mitenkään, vaikka huomasi heti olevansa epätietoinen siitä, kenet Ronskin olisi pitänyt löytää, kaiketi se oli muille jo yleistä tietoa, joten Pääsky piti naamansa peruslukemissa ja suunsa kiinni. Varmasti narttu saisi tilaisuuden paikata aukkoja tiedoissaan myöhemminkin, häiritsemättä tilanteen kulkua. Pääskyn katse kääntyi seuraavaksi suunsa avanneeseen mustaturkkiin, joka oli ollut paikalla jo Pääskyn saapuessa. Vielä oli liikaa vaihtoehtoja käytettävänä jotta Pääsky olisi varmasti osannut arvata uroon nimen, joten narttu tyytyi vain painamaan mieleensä muiden ulkoisia piirteitä ja eleitä samalla kun kuunteli tarkasti keskustelua.
|
|
|
Post by Rinskus on Aug 19, 2014 18:44:30 GMT 2
Kaamos tervehti Pääskyä pään nyökkäyksellä ja pienellä hännänheilautuksella vielä kerran kiinnittäen huomionsa sen jälkeen takaisin Korppiin, vaikka tämä keskustelikin Ronskin kanssa. Uros näki ensi kertaa laumansa kaikki jäsenet samaan aikaan ja tarkasteli näitä hetken kuluttua. Lauma oli tummaa, mutta hyväkuntoista. Lauma ei myöskään ollut mikään nyhverö porukka, vaan sisua taisi olla enemmän kuin muilla laumoilla koskaan ennen.
Keltasilmä huomasi Hurmeen vilkaisun ja osasi arvata, mihin se liittyi. Toistaiseksi hän pysyisi hiljaa heidän keskustelustaan. Kaamos kuunteli, mitä uroolla oli sanottovana. "Pyörittelimme Hurmeen kanssa jokunen päivä sitten ideaa, että joku voisi lähteä laumattomien maille hieman tiedustelemaan ja kartoittamaan mahdollisia uhkia. Ehkä löytää ohella mahdollisia liittyjiäkin", Kaamos sanoi pian Hurmeen jälkeen itsevarmasti ja vilkaisi sanojensa jälkeen toista urosta, olisiko tällä lisättävää hänen sanoihinsa.
|
|
|
Post by Roxi on Aug 19, 2014 19:38:59 GMT 2
Korppi kuunteli ensitöikseen pienen pettymyksen Ronskilta. ´niinpä tietysti´se ajatteli itsekseen pyöräyttäen silmiään mutta joka tapuaksessa kääntyi pian Hurmeeseen joka aloitti puheen laumattomista, jota Kaamos vuorostaan jatkoi. Pääsky parka oli varmasti sekaisin tilanteesta. " Ronski, lähdet kanssani rajalla tapaamaan veljeäsi kun olemme saanet tämnä valmiiksi. Enhalua sinun epäonnistuvan kolmatta kertaa. " Korppi totesi siiräten katseensa Ronskista kahteen muuhun urokseen. Ryhtiä riitti ja olemusta mahtavaa. Tästä Korrpi piti suurettomasti. " En muista näin äkkiseltään tavanneeni ketään Pilveä. Hyvä että arviointi kykysi toimii moitteettomasti Hurme. JA mitä näihin laumattomiin tulee palaan asiaan pian." Korppi totesi. Se ei tosiaan ainakaan muistanut tavanneensa ketään Pilveä. Mutta nyt se oli entistäkni varllppaampi tilanteen nähden. " Kuten huomaatte kasvamme koko ajan ja elintasomme pysyy yhä hyvänä. Talvi on tulossa ja en epäile hetkeäkään ettei näm älukuisat laumattomat halaja maitamme. Se että laumattomissa nähtävästikkin yhä liikku ripaus edellisekerralla mainitsemastani Kauhusta. Tämä susi on ollut suurimpia riesojamme jo tovin. Mutta ilmeisestikkin Vuroilla on joku toinen joka halajaa tänne yhtä lailla. Meidän täytyy siis pitää silmällä myös sitä päätä reviiristä. Palatakseni ideaanne, se ei ole mahdottomuus mutta sen voi tehdä vain susi joka on kyllin ovela välttyäkseen ongelmilta. Meillä ei ole varaa laittaa matkaan kahta sutta, koska tarvitsemme mahdollisimman suuren puollustuksen mikäli joku käyttää tilaisuutta hyväksi. Se mitä tarvitsemme edelleen on laumanjäseniä joten jos joku meisät lähtee sillä pohjalla rajojen tuolle puolen riski on ehkä pienempi. Siihenkni tarvitaan oveluutta ja hyvää arviointi kykyä. Kaamos ja Hurme, mitä itse ajattelitte suoriutua ehdotuksestanne? Entä mitä teemme vuorillaoelvan ryhmän kanssa? " korppi puhui pitkään ja tyynesti suoraan kieltämättä yhtään ainuttakaan ehdotusta vaan halusi kuulla lisää koko laumalta mitä koko lauma oli mieltä kannatti heidän lähteä purkamaan jo peintä laumaansa rajojen tuolle puolen. Mistä oli hyötyä ja mistä haittaa. // pahoittelen ajatuksen pätkimistä poika taas tinttaa minkä ehtii enkä meinaa saada rauhaa lainkaan... //
|
|
|
Post by Harine on Aug 19, 2014 21:06:53 GMT 2
Ronski oli helpottunut, kun se sai yrittää uudestaan, tosin nyt äidin kanssa. Susi nyökytteli innokkaana, mutta tyytyi olemaan hiljaa toistaiseksi.
Hurme röyhisti rintaansa pienesti ylpeydestä, kun alfa kehaisi sitä. Se kuitenkin rauhottui ja hiljentyi pohtimaan Korpin kysymystä parin sekunnin ajaksi, kunnes se jälleen nosti katseensa Korppiin ja puhui pohdintansa ääneen. "Nyt, kun Pääsky on liittynyt riveihimme, on suunnitelma realistisempi toteuttaa. Se joka olisi järkevin valinta rajan tuolle puolen, on minä itse." Hurme ei ollut varma oliko se hyvä vai huono. Sitä ei tiennyt etukäteen. "Toinen vaihtoehto olisi Kaamos, mutta hän on uusi laaksossa, kun taas minä olen asunut laumattomien alueella lähes koko ikäni. Toisekseen minun täytyy hyväksyä tosiasiat ja myöntää, että mahdollisessa yhteenotossa Kaamos on fyysisempi ja olisi pienempi todennäköisyys, että hän jäisi alakynteen täällä. Mitä Ronskiin tulee, en lähettäisi häntä ikinä tuollaiseen tehtävään, enkä usko että hän itse edes olisi halukas..." Ronski pudisti päätään tässä välissä merkiksi, ettei olisi halukas lähtemään. "...Lisäksi teillä oli oma tehtävänne suoritettavana. Pääsky vasta pääsi tänne, joten olisi outoa lähettää hänet heti pois. Enkä usko hänenkään tuntevan laaksoa yhtä hyvin kuin minä. Korjatkaa toki, jos olen väärässä, mutta epäilen sitä." Hurme heitti viekkaan susimaisen hymyn Pääskyn suuntaan. "Tietenkin sanon vain miten ajattelen asiasta, mutta sinä päätät kannattaako suunnitelma toteuttaa ja jos kannattaa, niin miten toteuttaa." Mustaturkki puhui yhtenä virtana. "Mitä vuorilla olevaan ryhmään tulee, niin se voisi olla tutkimuksen arvoista. Asiaa voi tutkia joku toinen pohjoisilta rajoilta käsin ainakin aluksi." Hurme hiljeni ja tarkkaili muiden rektiota ja oli valmis kuulemaan toisten mielipiteitä.
|
|
Regre
Vaeltaja
• Suddenly the worlds upside down and adventures all around •
Posts: 51
|
Post by Regre on Aug 20, 2014 9:00:23 GMT 2
Pääsky antoi muiden keskustella ja napsi tietoja itselleen sivustaseuraajana, ei mennyt aikaakaan kun keskustelu paljasti nartulle loppujenkin laumalaisten nimet. Pääsky painoi mieleensä, että se uros, joka oli ollut paikalla jo varhain, oli Hurme, kun taas myöhemmin tullut ja suurempi oli Kaamos. Paljoa ei vaadittu viimeisen uroksen nimeämiseksi. Pääskyn silmiin ei ollut ihme että Korppi oli hehkuttanut laumansa muiden jäsenten kyvykkyyttä, ainakin Hurme ja Kaamos osoittivat olevansa muutakin kuin vain komeaa ulkomuotoa, uroksilla näytti järki ja oma-aloitteisuuskin pelaavan kunnolla, eikä Pääsky voinut kuin ihailla miten hyvin Korppi oli laumansa valikoinut, vaikka lauma pieni olikin. ’’Valitettavasti en voi korjata puheitasi, sillä todellakin en tunne laaksoa hyvin saati ole tietoinen laumattomien alueista. ’’ Pääsky sanoi vastaten Hurmeen hymyyn. Hurme oli ihan oikeassa, Pääsky ei olisi paras tiedustelija niin puutteellisilla tiedoilla, varsinkaan kun narttu ei vielä ollut edes käynyt läpi oman laumansa reviiriä kunnolla. Pääskyn ei ollut tarkoitus puuttua tilanteeseen, vaan jatkaa sivustaseuraajana, mutta yllättäen narttu huomasi jo olevansa puolessa välissä lausetta, lisäten oman huomionsa keskusteluun.
’’Mutta eikö tuleva tiedustelijamme, kuka se sitten onkaan, ole juurikin vaarassa vain jos laumattomat tunnistavat tämän yhdeksi rinnemetsäläisistä. Silloin tuskin on väliä onko tiedustelijalla viekkautta vai voimaa vai molempia, jos vuorilla todellakin odottaa laumattomien ryhmittymä. Eikö tällöin tiedustelijan tulisi olla sellainen, joka pystyy esittämään laumatonta tarvittaessa ilman huolta paljastumisesta ja turhista tappeluista.’’ Pääsky vilkaisi muita ennen kuin jatkoi istuen hyvässä ryhdissä. ’’Tietysti paheekseni voi laskea sen, etten vielä tiedä kuinka hyvin teidän muut tunnetaan ulkonäöltä ja maineelta laumattomien keskuudessa, joten ihmeessä jättäkää ajatukseni huomiotta jos olen väärässä tai epätietoinen jostain seikasta.’’ Pääsky lisäsi tyynesti.
|
|
|
Post by Rinskus on Aug 20, 2014 17:03:21 GMT 2
Kaamos jäi miettimään Korpin sanoja Hurmeen alkaessa puhua, hän kuunteli ja nyökytteli päätään. "Voin asettua samalle kannalla Hurmeen kanssa. Hän tuntee laakson ja on luultavasti ovelampi, mitä minä. Fyysisesti vahvojen yksilöjen ei ole järkeä lähteä tällaiselle tehtävälle, kun on kuitenkin riski hyökkäykselle", uros vastasi myötäillen Hurmetta jonkin verran. Tummaturkki käänsi katseensa seuraavaksi Pääskyyn ja kuunteli vuorostaan tätä. Korppi oli onnistunut löytämään älykkään ja hyvätapaiselta vaikuttavan laumalaisen. "Tuo on hyvä pointti, mutta jos Hurme on tiedustelijamme, uskon hänen kykenevän vakuuttamaan muut jos asia tulee puheeksi", uros totesi oman mielipiteensä. Hän ei mielellään antanut kehuja toiselle urokselle, mutta sillä hetkellä hän myötäili tilannetta.
|
|
|
Post by Roxi on Aug 20, 2014 18:17:13 GMT 2
Korppi kuunteli luamalaisiaan vuoro toisensa jälkeen ylpeänä hän kykeni sen tekemään ketään keskeyttämään. Ylpeä ilme kasvoillaan jokaista puhujaa vouron perään katsoen Korppi heilautti häntäänsä. " En ole turhaan pitänyt tiukkaa kriteeriä laumalaisten suhteen. Minusta Pääsky saa nyt rauhassa tutustua reviiriin ja pitää samalla huolen rajoista. Kaamos lähtee käymään vuorillapäin selvittämänä miten vahvoilla rajoilla siellä eletään ja tietenkin mikä mahdollista niin onko kyseessä vain ryhmittymä vai lauma. Erityisesti pidät huolta siitä ettet jää urkkimisesta kiinni etkä ylitä tahattomasti rajaa. Kaikki tieto on tärkää. Ja samalla siellä kulkiessasi huolehdit sen reviirinpään rajat kuntoon. Hurme saat luvan lähteä laumattomien selvittämiseen muistaen erittäin suurta varovaisuutta. Tiedän että kykenet siihen ja oelt kyllin ovela keksiäksesi varasuunnitelman mikäli jokin menee pieleen. Tärkeintä kuitenkin on ettet paljastu suroaan jäseneksi tai että ulkopuoliset saavat teitää jotain tilastamme. Ainoa toiveeni on ettei matkaamiseen kulu yli viisi kuunkiertoa. Mikäli en näe tai kuule sinusta siihen mennessä lähden etsimään sinua. Minä lähden Ronskin kanssa tapamaan naapuriamme tuollepuolen reviiriä. Tilanne on siis erittäin altis hyökkäyksille mutta nämä asiat on tehtävä. Minä palaan vuorokauden sisään takaisin. Ja kun herrat palaavat tulkaa minun kauttani kertomaan tilanne katsaus." Korppi puhui levollisene sävyyn. Se tiesi että sen laumalaisiin oli luottamista siitä huolimatta tilanne oli hyvin vaarallinen siinä mielessä että lauma oli hajaannuksissa helppo nakki mikäli jokin menisi pieleen. " Myräkkä pitää huolta rajoista omalla puolellaan ja jokainen pitää silmänsä auki. Mikäli jollakulla on kysyttävää olkaa hyvä?" korppi lopetti puheensa sillä olisi vielä kyllä asiaa laumalaisilleen ennen kuin kukaan lähtisi etenemänä yhtään mihinkään. JA todennäkäisesti se aihe kutkutti useampaakin jäsentä.
|
|
|
Post by Harine on Aug 20, 2014 19:25:45 GMT 2
Ronski kuunteli toisten puheenvirtaa ja painoi asiat parhaansa mukaan mieleen. Sillä oli jälleen tehtävä, mutta nyt se alkoi miettimään miten mahtoi veljen ja äidin 'pitkästä aikaa' -tapaaminen mennä.
Hurme kuunteli tarkasti muiden kommentteja. Pääsky vaikutti varsin välkyltä laumalaiselta myöskin. Ensivaikutelma toisesta oli hyvä ja asiaanhan EI vaikuttanut se, että toinen oli narttu. Ei ollenkaan. Hurme oli vastaamassa toisen kysymyksiin, mutta Kaamos kerkesi kehaista sitä. Hurmekin oli aikaisemmin kehaissut toista, joten tasoissa oltiin. Kumpikin näytti yhtä 'innokkaalta' antamaan toiselle mitään kehuja, mutta sillä ei loppujen lopuksi ollut kuitenkaan mitään merkitystä, sillä kaksikko ajatteli lauman parasta ensin. "Minä kyllä pärjään laumattomien alueella. Keksin aina jotakin." Mustaturkki virnisti. Kaamoksen jälkeen puhui Korppi, joka tietenkin oli jo keksinyt toimivalta kuulostavan suunnitelman. "Minusta suunnitelma kuulostaa hyvältä." Tietenkään vielä ei voinut tietää oliko suunnitelma toimiva oikeasti, sen näki vasta sitten kun se oli tehty, mutta lupaava se ainakin oli jos ei muuta. "Minulle kaikki on selvää kuin vesi." Sille oli asetettu aikaraja, joten sillä ei ollut aikaa hukattavaksi asti. Se vielä vilkaisi kaikkia vuorollaan, jos jollakin olisi vielä sille asiaa. "Jos ette siis pahastu jos lähden tästä tehtävääni suorittamaan?" Hurme sanoi ja puhutteli lähinnä Korppia ja aavistus Pääskyäkin. Muiden mielipide oli sille yksi ja sama.
|
|
Regre
Vaeltaja
• Suddenly the worlds upside down and adventures all around •
Posts: 51
|
Post by Regre on Aug 21, 2014 6:49:27 GMT 2
Pääsky kuunteli hyvillään, kun Hurme näytti pitävän nartun kommenttia järkevänä. Lauman keskustelu soljui eteenpäin kevyesti, eikä siihen liittynyt turhaa huutoa tai kinaa. Toisin oli ollut Pääskyn aiemmassa laumassa, jossa jokainen saalistusretki oli vaatinut pienen kaaoksen ennen kuin oltiin päästy edes lähtemään. Nyt Pääsky huomasi olevansa mielellään osa rinnemetsäläisten keskustelua, jossa sanoja enemmän kuin paljastettuja hampaita. Ei ihme, että Korppi on saanut lauman pitämään reviirinsä vähälläkin porukalla. Pääsky tuumi itsekseen kuunnellessaan kun Korppi selosti oman päätöksensä ja jakoi tehtäviä laumalaisilleen. Pääsky otti tehtävänsä vastaan nyökäten vakaasti. Parhaitenhan se alueeseen tutustuisi juurikin rajoja kiertämällä ja voisi tutkailla rauhassa muutenkin uutta reviirisään.
Muiden suunnitelmia kuullessaan Pääsky tuhahti äänettömästi harmissaan. Jos kerran Hurme oli lähdössä jo tiedustelijaksi, ei Pääsky ennättäisi tutustua tähän kuin vasta uroksen palattua takaisin reissultaan. Ja kun kerran Kaamoskin olisi myös lähdössä vuorille, ja varmaankin heti, niin Pääsky saisi vartoa näemmä hyvän tovin, ennen kuin oppisi tuntemaan kaikki laumatoverinsa ja voisi alkaa luoda omaa paikkaansa ja asemaansa lauman sisällä. No, onneksi aika kuluisi reviiriä tutkaillen, ja tokihan Pääsky tahtoi oppia tuntemaan Ronskin ja Myräkän, joskin juuri kyseisessä järjestyksessä sillä Myräkkä ei ollut herättänyt vielä Pääskyn mielenkiintoa ollenkaan. Pääsky vilkaisi Ronskia tutkivasti. Korpin poika oli ainakin mukavan oloinen ensivaikutelman perusteella, ja tuosta voisi saadakin loistavaa seuraa, ja koska lauman johtajan poika tiesi luultavasti paljon muista ja laakson tilanteesta, voisi keskustelu olla mielenkiintoinen, Pääsky myhäili itsekseen. Ja tuskin aika kävisi sentään pitkäksi kun rajoja kierrettäviksi, ehkä olisi hyväkin että Pääskyyn saataisiin pakotettua vielä lisää kärsivällisyyttä. Korpin päättäessä puheensa Pääsky tyytyi pysymään hiljaa ja levollisella ilmeellään allekirjoittamaan sen, että nartulle kaikki oli selkeää…tai ainakin Pääsky tahtoi antaa muille sen kuvan. Hurmetta Pääsky vilkaisi syrjäkatsein toisen puhuessa ja ilmoittaessa aikeensa lähtöön.
|
|