|
|
Post by Roxi on Feb 18, 2014 17:10:47 GMT 2
Korppi kuunteli jälleen kun Hurme puhui ja asiat Korppi oli jo itsekin pistänyt varsin selkeästi merkille. Joten mustaturkki ei siihen mitään lisännyt.
"Minun herjoilleni on muitakin kohteita kun sinä." Korppi totesi miltei huvittuneena. Niin oli ja varmasti niistä löytyisi Hurmeellekin osansa. Hurme mainitsi että Korpista lähtisi puhetta jos niin halusi. No tottakai siitä riitti jos se halusi asia oli toine halusiko. " Miksi pitäisi peitellä lauman tilanetta. Jokainen lauma tietää että tallaiset talvet ovat kovia. Ja minun laumani sattui kompastumaan lähinnä siihen että itse alfa uroksen kadottua koko lauma oli minun harteillani ja sinä varmasti tiedät mitä se oli ennen kuin valta vaihtui ja mitä se oli sen jälkeen. Aika moni lähti syystä tai toisesta. " Korppi puhui. " Ja mikä minä olen jos en pahanilmanlintu. " Se totesi lisäten vielä. Puheripuli taisi olla hetkellistä ja molempipuolista. " Miksi en olisi valmis. Sinusta saa paljon irti ja luonteen lujuutesi toisi laumaan lisä virtaa ja kovuutta. Lisäksi minulla saattaisi olla sinulle varsin hyväkin asema tarjolla. Ja kapuaminen ylemmäs ei ole mahdottomuus kun tiedät laumani tilanteen. Mutta ei huolta tähän se ei jää. Minulla on suunnitelmia ja paljon." korppi vastasi. Ja katsoi uroksen virnistelyä suupieliään lipaisten. " Takaajatuksista en lähtisi puhumaan. Aika on se mikä puhuu. Ja se mitä sinä haluat. Olethan kuitenkin nuori ja elämäsä kunnossa mitä nyt pientä nälkää ehkä saattaisi olla itse kullakin." Korppi totesi virnistäen takaisin.
|
|
|
|
Post by Harine on Feb 19, 2014 12:17:06 GMT 2
"Jos itsevarmuutta löytyy, niin ei kait lauman tilannetta tarvitse peitellä. Mutta moni on valmiina silloin kärkkymässä laumanne alueita. Osa laumattomista ovat ryhmittyneet ja etsivät taatusti itselleen pysyvämpää paikkaa, puhumattakaan naapureistanne, jotka taatusti ottavat mielellään siivun itselleen." Hurme totesi kuin ohimennen. "Kyllä oli varsin mielenkiintoinen temppu, kun alfanne otti ja lähti. Mitäs sitten, jos joku kaunis päivä hän päättää tullakin takaisin..." Nimenomaan Varvun takia tämä lauma oli näin kusessa. Hurme ei voinut olla pohtimatta, tuhoisiko alfa uudestaan elpymässä olevan lauman, jos todellakin päättäisi tulla takaisin. Varsinkin, kun Korppi tuntui olevan tosissaan Hurmeen liittymisestä laumaan. Mustaturkki ei voinut edes sietää ajatusta, että joku vajokki tulee ja keskittyy vain omaan napaansa ja muut joutuvat väistämättä sitä katsomaan.
Hurme ymmärsi, että tämä saattoi olla sen elämän käännekohta, jos niin vain haluaisi. Se sai valita kahdesta vaihtoehdosta; se voisi jäädä laumattomaksi, oman elämänsä herraksi, mutta siitä seuraisi kurjat ruoka-ajat ja suojapaikkana oli vanhan mäyrän pesä, jossa ei tilalla koreiltu ja johon vesi valui sisään rankkasateilla. Lisäksi se joutui sietämään muita laumattomia. Tai se voisi taipua laumalaiseksi. Saada ruokaa ja suojaa ja kuten Korppi vähän lupaili, sen ei tarvitse pohjasakkia raivata ensin tieltään - sen se tekisi keinolla millä hyvänsä- vaan se pääsisi helpommalla. Tietenkin tulisi mukana myös vastuu muista räkänokista.
Kun Korppi puhui suunnitelmista, Hurmeen kasvoille levisi kiero hymy "No se on jo jotain! Toivottavasti suunnitelmasi sisältävät jotain, joka on vikisijöiden mielestä paheksuttavaa. Ah, elämän pieniä iloja." Hurme sanoi ja näytti hetkeksi uppoutuneen 'mukavaan' muistoon. "Miksipäs ei... Mitä siis ehdotat?" Hurme halusi tietää hieman enemmän tästä 'varsin hyvästä asemasta'.
|
|
|
|
Post by Roxi on Feb 19, 2014 13:05:28 GMT 2
Korppi kuutneli uroksen puheita lipaisten jälleen suupieliään. " Se että Varpu, anteeksi VERI... Otti ja katosi jätteän kaiken minun ja pienten penikoiden harteille teki minun asemastani varsin heikon. Se että minusta tuli alfa narttu siinä sivussa ei ollut alkujaan minun tahtoni. Mutta tajutessani mihin tämä lauma on menossa ja miksi. Herätti minu todellisuuteen. Jos todella haluan pitää lauman kasassa en voi jatkaa siitä mitä edes mennyt alfa uros oli aloittanut. Se että puolet taannoin Viiman alaisista lähti Viiman perään oli jo merkki lauman tuhoutumisesta. Nyt talvi vei osan veroistaan joten minulle jäi vain muistot niistä ajoista. Joten tilanne on korjattava ennen kevättä. " korppi tuumasi ehkä aavistuksen ääneen ajatellen. Se oli ehtinyt siirtää katseensa reviiriin ja nousta ylös. Pian kuitenkin kääntäen katseensa jälleen Hurmeeseen. " Nyt tiedät kutakuinkin tiivistettynä mitä minulla on tarjota. Ja jos mielit kuulu riveihin rajojen tällä puolen, pidän sanani. Ehdotaisin sinulle että mietit asiaa ja palaat luokseni kun tiedät mitä haluat." Korppi lausahti tiivis katsekontakti urokseen kera tutun ja turvallis suupielin lipaisun. " Kuten sanoin täällä mahdollisuudet uuteen alkuun ovat suuret. Ehkä sinua kiehtoo valta ja vastuu siinä missä minuakin. Ehkä sinulla on jotain mitä haluat koko laakson tietävän. " Korppi ei siis sanonut suoraan juuri mitään, koska halusi nähdä oliko Hurmeella päättelykykä ja tarmoa tarpeeksi asemaan mitä Korppi saattoi havitella uroksesta.
Jos korppi saisi haluamansa tiedot nyhdettyä se ottaisi seuraavan askeleen. Hurme oli osottautunut varsin mielenkiitoiseksi persoonaksi Korpin mieleen. Se toisaalta tiesi ettei Hurme tyytyisi omegan paikaan saati sitten laumalaseksi tallaajaksi vaan halusi enemmän ja tämän Korppi tahtoi nähdä riittikö Hurmeen tahto todella siihen. Korppi tiesi myös että Varvun palaaminen reviirilel ei ollut mahdottomuus mutta nartun mielessä olivat muut suunnitelmat kun kultansa luokse juokseminen.
" Ja mitä Varpuun tulee hän on askeleensa tehnyt näille maille. Jos hän olisi ollut alfa roolissaan hän ei olisi lähtenyt sanomatta sanakaan. Kuten teidät en ole sitä mitä saatan ulkopuolelle näyttää. " Korppi totesi ja katsahti ympärilleen.
|
|
|
|
Post by Harine on Feb 19, 2014 17:58:45 GMT 2
Hurme kuunteli Korpin puheita. Kuulosti juuri siltä, mitä hän oli osannut olettaakin. "Uusi alku..." Hurme mumisi lähinnä itselleen. Siinä oli kieltämättä hyvä kaiku.
"Kyllähän minä tiedän mitä haluan. Pitää vain puntaroida hyödyt ja haitat" Mustaturkki totesi ykskantaan. Se tiesi mitä tahtoi, mutta kun mahdollisuus käveli täysin yllättäen nenä edessä, piti ensin yllätyksestä toipua, että pystyi syöksymään mahdollisuutta päin. Tietenkin mustaturkki piti pokkansa koko ajan, eikä näyttänyt edes olleensa
hieman yllättynyt.
Uros oli ollut alusta asti varma, ettei Korppi näyttänyt itsestään kaikkea ja ajatus vain vahvistui, kun toinen puheli varsinaisia salaperäisyyksiä. "Nääh, mitä sitä turhaan ravaamaan edes takas. Olen jo tässä. Senkus näytät tietä" Hurme sanoi pilke silmäkulmassaan.
|
|
|
|
Post by Roxi on Feb 19, 2014 18:25:54 GMT 2
Hurme vakuutti narttua entuudestaan toisen tahdon lujuudesta ja siitä että tiesi mitä halusi. Korpin katse kävi mittaa uroksesta kaikin puolin. Eikä ulkoisesti ollut sanomista nartulla. Toinen oli suhteellisen hyvässä kunnossa nuorikin vielä. " No jos puntaroida haluat niin älä anna minun olla esteenä. " Korppi virnisti.
Ja sen puoleen että uros tiedi mitä tahtoi niin tiesi Korppikin. Mutta koska tämä uros oli yhä rajoilla ja narttu vailla uskottavaa vastausta korppi piti suunsa kiinni.
"Ymmärränkö sanasi oikein, jos sanon että haluat tulle mukanani lauman ytimeen, ja olla tällöin osa sitä? " Korppi totesi jälleen kerran tiivis katse kontakti urokseen. Mikäli on olen väärässä korjaat varmasti ajatukseni. Ja jos taas olen oikeassa kerrohan minulle mihin aijot tähdätä, mitä haluat ja miksi juuri se olisi tavoitteesi. Niin kerron sinulle mitä minulla voisi olla pääsi menoksi. " Korppi puheli ja virnisti tyylikkäästi ja oli kääntynyt puoliski menosuuntaansa katse uroksessa yhä. Nyt nähtiin lähtikö herra nartun matkaan vai ei.
|
|
|
|
Post by Harine on Feb 19, 2014 20:53:38 GMT 2
"Kyllä, ymmärsit oikein." Hurme sanoi ja tapitti terävänä takaisin. Jos jotain haluaa saavuttaa, pitää toimia eikä ihmetellä. "Tähtään tarpeeksi korkealle. En jaksa olla toisten pompotettavana, erityisesti jos joku käskyttää päin persettä. Tiedän kyllä mitä teen." Hurme selosti. "Haluan saada laumaelämän edut, tietenkin. Tavoitteenani on on selvitä hengissä, mutta myös selvitä ilman suuria vaikeuksia tai jatkuvaa pohdintaa miten huominen selvitään. Ei sen kummempaa." Hurme myös kaipasi seuraa, mutta eihän uros sitä tietenkään voinut ääneen myöntää.
Mustaturkki nousi seisomaan ja ravisteli turkkiaan. "Ovatko syyni tarpeeksi hyviä? Pitkä laumattomana elo on ilmeisesti antanut omanlaisensa näkökulman asioihin." Se naurahti asteli Korpin rinnalle merkiksi, että se oli tosissaan. "Osaatko nyt sanoa, mitä sinulla on pääni menoks?" Susi virnisti
|
|
|
|
Post by Roxi on Feb 19, 2014 21:53:33 GMT 2
Korppi kuuteli Hurmeen vastaukset pitäen katseensa uroksessa vakuutaakseen itsensä toisen olevan tosissaan. Kun uros lopeeti lauseensa Narttu nyökähti pienesti. " Ja edetäksesi tarvitset alun. " Korppi lisäsi ja kun uros asteli nartun vierelle Korppi käänsi päänsä eteenpäin. " Nyt kun tiedän mitä sinä haluat ja olet vakuuttanut minut ainakin puhetaidoillasi niin avarran laumamme elämää sinulle." Korppi sanoi ja lähti kulkemaan eteenpäin varmoin askelin.
" Kuten tiedät lauman tilanne on huono, joten tekemistä sen eteen on paljon. Ihan ensinmäisenä me menemme pesille jossa keskustelemme tilanteesta tarkemmin kasattuamme ne viimeisetki jäsenet paikalle." Korppi aloitti ja katsahti urokseen. " Se että minun on korjattava asemani laumassa ja ottaa vastuustani todellinen vastuu krojatakseni jokainen virhe ja aukko mitä Veri minulle jätti. Tarvitsen ympärilleni susia jotka todella tahtovat edistää tämän lauman pysyvyyttä. Moni katkeroitui kun Viima karkoitettiin ja valta vaihtui ja tulet sen huomaamaan nopeasti että laumaamme suhtaudutaan erittäin negatiivisesti. En koe käskyttämisen ja jatkuvan nalkuttamisen johtavan tätä laumaa ainakaan eteenpäin. Ihan ensinmäiseksi meidän on pidettävä huoli siitä että mikäli Varpu päättää palata emme saa antaa periksi hänelle." Korppi jatkoi ja kulku eteenpäin kohti pesiä oli jo hyvässä matkaa rajat häilyivät hiljalleen taakse ja Korppi mietti miten edetä asioiden suhteen järkevästi. Oliko Hurme kyllin luotettava Korpin miettimään arvoon ja miten siihen reagoi itse Ronski.
Korppi ei ole ehkä ollut paras mahdollinen emo pennuilleen ja on kuullut tästä huomattavan usein. Ja ikänsä myötä narttu tahtoi korjata nämäkin asiat. Mutta pelko Varvun paluusta pälyili mustaturkin mielessä ikävsäti. Se tiesi ettei koskaan enää lähtisi mukaan moiseen ja hlausi pitää Rinnemetsän lauman alueena. " Lisäksi meillä on ollut kiistaa reviirin valtauksesta mitä muuan laumattomat ovat havitelleet lähinnä ilmeisesti Viiman vanhoja alamaisia jotka tahtovat elintilansa takaisin. Eli tekemistä on paljon ja tarvitsen sinua pitämään laumamme puolia kasvattamaan meitä yhtenäisemmäksi ja suuremmaksi voidaksemme pitää paikkamme täällä. Jos arvoista puhumme tiedät varmasti että Betan sija on avoin kuten alfa uroksenkin. Mutta niiden tavoitteleminen on sinun tehtäväsi. Haluan olla varma että olet arvonimesi vertainen. Ja koska laumamme koko on mitätön en koe omegan tittelin olevan oleellinen joten jätämme sen seuraavalle tulialle. jos ymmärrät mitä tarkoitan." Korppi puhui harvinaisen paljon ehkä osittain jopa hairahti aiheestakin. Mutta alfa nartun päässä pyöri liian monta asiaa yhtä aikaa ja sen oli toimittava eikä mietittävä tilannetta.
|
|
|
|
Post by Harine on Feb 19, 2014 22:48:58 GMT 2
Hurme seurasi Korppia samalla kun se kuunteli toisen sanoja tarkkana. "Kuulostaa hyvältä" Susi totesi ensimmäisiin sanoihin, samalla kun sen aivot raksuttivat ihan uusissa sfääreissä. Enään ei ajatus voinut pyöriä niin paljon 'minä minä' kuin ennen, vaan enemmän 'me me'. Aina susi pitäisi itseään korkeassa arvossa, mutta se alkoi pikkuhiljaa huomata lauman kannalta ajattelun kiehtovan haasteellisena. "Jos Varpu tulee takaisin, tulee meillä olla tarpeeksi laumalaisia, jotta selusta on turvattu." Hurme pohti ääneen. Varpu ei kaiken kuuleman mukaan olllut pieni ja hentoinen, joten Hurmeesta ei olisi vastusta, jos tai pikemminkin kun asiat menisivät taisteluksi. Siitä tulkin mieleen: "Tiedätkö tarkkaa laumalaisten määrää?"
Hurme nyökkäsi kun päästiin sen tuleviin tehtäviin. Sille tulisi haastavat ajat, sillä sen täytyi saada lauma yhtenäiseksi, vaikka se oli asunut yksikseen ja ajatellut vain itseään melko pitkään. Tehtävä ei ollut silti mahdoton, sillä sudella oli puhumisen lahja. Se oli lähes pakollista hontelolle sudelle, joka ei voimalla koreillut. Arvoista puhuessa Hurme tyytyi nyökkäämään. Ei kukaan luottaisi sen taitoihin näkemättä tuloksia.
Hurme vilkaisi Korppia sivusilmällä ennen kuin virnisti ja kysyi ehkä aavstuksen aiheen ulkopuolelta: "Kerrotko nyt mitkä tekäläisen haaveet ovat?"
|
|
|
|
Post by Roxi on Feb 20, 2014 10:49:39 GMT 2
Korppi nyökähti Hurmeen toteamukselle että Varvun paluuseen piti varautua ja selusta turvattuna. Niinhän se oli. Korppi oli katkera Varvun lähtöön ja varmasti muistaisi tilanteen tullen pysyä sanojensa takana. " Laumalaisten tarkkaa määrä en uskalla mennä sanomaan sen olen pistänyt merkille että ainakin Ronski piilee jossain. Hänen kanssaan minun pitääkni ensitöikseni korjata pari asiaa. Muut jäsenet ovat minulle vielä aavistuksen hakuteillä johtuen täsät helvetillisestä talvesta. " Korppi totesi ja jatkoi kulkuuan.
"Kuvittele tilanne kun olisit kanssani kasamassa luamaa mitä enemmän mietä on sen vahvemmin me pärjäämme. " korppi totesi miltei viekkaasti. Sitä huvitti mielessään mitne mahtoi nuori uros asian ajatella heti kuulemansa jälkeen. Korppi katsahti urokseen tuon kysyessä nartun haaveista. " Haveeni on tehdä tästä laumasta edellistä parempi, se todellinen turvapaikka sen jäsenille siten että minä voin vapaasti nautti valtani siirtymisestä jälkeläisilleni ja voin huoletta jatkaa elämääni kunens se päätty. Satumaista eikö" Korppi puheli.
|
|
|
|
Post by Harine on Feb 20, 2014 23:07:55 GMT 2
Hurme nyökkäsi Korpin sanoille lauman koosta. Todella huonossa tilanteessa oltiin, mutta se vain teki kaikesta mielenkiintoisempaa. Ronskia Hurme ei ollut itse tavannut, eikä edes hirveästi kuullut sudesta mitään muuta kuin sen, että susi oli yksi niistä harvoista, joka oli pysynyt laumassa kaikki vaikeat ajat. "Hän oli siis poikasi, jos oikein muistan?"
"Mutta eihän sitä enää tarvitse kuvitella." Hurme totesi Korpin kommentiin Rinnemetsän kasvattamisesta ja vahvistamisesta. "Tässä olen juuri sitä tehtävää aloittelemassa." Korpin haaveisiin mustaturkki ei kommentoinut mitään, vaan tyytyi nyökyttämään päätään hyväksynnän merkiksi. Helppo elämä oli varmaan jokaisen suden haaveena. Rinnemetsällä saattoi olla vaikeaa nyt, mutta tulevaisuus ei voinut olla ainakaan tätä huonompi. Lisäksi lauman pieni koko oli Hurmeelle helpotus, sillä se pystyisi ainakin aluksi hakeutumaan omiin oloihinsa jos tuntui, että kaikki laumaelämän haasteet tulisivat liian nopeasti kerralla. Näistä asioista jälleen susi piti suunsa supussa, eikä kukaan saisi tietää sen heikkojen hetkien ajatuksista.
|
|
|
|
Post by Roxi on Feb 21, 2014 20:36:28 GMT 2
"Kyllä." Korppi vahvisti Ronskin olevan jälkeläisiään. Ja narttua harmitti suuresti miten hän oli laiminlyönyt vanhemmuutensa kun pennut olivat olleet pieniä. Paremminkin olisi voinut olla.
" Onneksi sinulal riittää asenetta ehkä juuri siksi tahdoin sinut osaksi perhettämme. " Korppi sanoi virnistäen. Hurmeen asenne ja luonne oli tehnyt alfaan vaikutuksen eikä Korppi olisi voinut päästää moista palaa vapaalle maalle. Miksipä ei siis tarjota paikkaa laumasta missä afrvojen kohottamiseen oli oivalliset ja helpot mahdollisuudet.
"On hieno nähdä että otat tehtäväsi vastaan tuollaisella tarmolla. Moni olisi lauman tilanteen nähden mennyt takaiaisin. Ja minä tiedän ettet tuota pettymystä minulle tai laumalle." Korppi sanoi.
Se oli tyytyväinen että Hurme oli ottanut liittymisekutsun vastaan ja nyt sillä oli oiva jäsen laumassa josta tulisi varmasti tärkeä pilari varsinkin Korpille. Ja eihän nuoren uroksen laumaan liittyminen ollut mikänä huono tuuri varsinkaan Korpin mielestä.
|
|
|
|
Post by Harine on Feb 21, 2014 22:53:23 GMT 2
Hurme nyökkäsi ymmärryksen merkiksi. Asennetta mustaturkilta löytyi kyllä olan takaa. Korpin käyttämä sana sai Hurmeen huomion. Perhe, sellaista sudella ei ole ollut pitkään aikaan. Rinnemetsä ei olisi vielä pitkään aikaan sen perhe, sillä susi oli hyvin epäluuloinen muita susia kohtaan, puhumattakaan että se hyväksyisi jonkun niin läheiseksi, mutta kenties joskus. Elämällä oli tapana heittää odottamattomia asioita aina odottamattomiin tilanteisiin. Kuten juuri tänään Hurme sai huomata.
Korpin seuraaviin sanoihin Hurme heitti ovelan virneen. Mielessään uros oli kuitenkin häkeltynyt kuinka Korppi tuntui jo nyt luottavan Hurmeeseen hyvin paljon. Hurme ei vielä voinut sanoa samaa Korpista. Ainaisella laumattoman elämällä oli joitakin tiukkaan takertuneita piirteitä, jotka säilyisivät vielä pitkään. Hurmeesta ei ikinä tulisi iloista, huoletonta ja kohteliasta päivänpaistetta, mutta ehkä kenties joskus ajan kanssa mustaturkki voisi nähdä, että oli todellakin olemassa luottamuksen arvoisia susia. "Kuten sanoin aikaisemmin; se missä muut näkevät vaikeuksia tai ongelmia, minä näen mahdollisuuksia." Se heitti nartulle takaisin, samalla kun se katseli ympäristöään tarkkana, poimien pieniä yksityiskohtia ja maamerkkejä, kuten kaatuneen puun tai suurehkon kiven. Kaikki tieto uudesta oli hyödyksi, oli se sitten pieni tai suuri tieto.
|
|
|
|
Post by Roxi on Feb 22, 2014 11:37:16 GMT 2
Korppi ja Hurme ei loppuen lopuksi olleet kovin erillaisia. Korpilla oli aina ollut oma etu kaiken edelle, silloin kun se saapui laaksoon ja siitä miltei suoraa tietä Veren rajoille ja siitä lauman jäseneksi jolloin Veri sai nartun ajattelemaan kaikkea negatiiviseseti ja vain kuri ja kylmä kohtelu oli tapa johtaa laumaa. Korppi oli nähnyt jo kerran mihin se johti joten ei aikonut jatkaa samaa rataa jos se oli nartusta kiinni. Korppi ei suorastaan luottanut Hurmeeseen vaan tuon asenteeseen elämää kohden. Nuoreksi urokseksi sillä tuntui olevan kokemusta huomattavasti verrattuna moneen muuhun. Korppi sen sijaan halusi uskoa Hurmeen olevan luottamuksensa arvoinen mutta se jäisi ajan kanssa nähtäväksi.
Korppi katsahti pesien suuntaan siinä toivossa että tapaisi Ronskin hyvin pian jotta voisi puhua tuon kanssa asiat halki. Se halusi kovasti korjata tilanteen alfa narttuna ja ennen kaikkea Emona vaikkei pennut enää olletkaan pieniä. " Siitä minä sinussa pidänkin. Jääräpäisyytesi herätti mielenkiintoni jo miltei heti kun saavuit rajoille. Se ettet luikkinut takaisin ja sepitellyt anteeksi pyytäviä sanoja ja pahoittelevasti häntäkoipien välissä oli minusta kunnioittavaa. Toiset alfat ehkä olisivat syöksyneet kimppuusi. Mutta minä näin että sinussa on ainesta ja mahdollisuuksia pitkälle. " Korppi kehaisi urosta.
Mustaturkki oli oppinut Hurmeelta yhden asian joka oli ettei periksi anneta. Vaikak Korppi sen jo entuudestakin tiesi mutta se oli hiipunut nartun mielessä taka alalle syystä tai toisesta mutta nyt se tunsi jälleen ylepyttä ollakseen alfa laumalleen. Tämä oli uuden alku ja Korppi tekisi kaikkensa lauman eteen. " Onko sinulla ideoita mitä seuraavaksi? " Korppi kysäisi. " Minulle sinun ja Roskin ja muiden laumalaisten mielipiteet ovat tärkeitä ja pyrin huomioimaan jokaisen kuulemani. " korppi sanoi lipiasten suupieliään matkaa pesille ei enää olisi paljoa.
|
|
|
|
Post by Harine on Feb 22, 2014 12:09:07 GMT 2
Hurme oli hyvillään, ku Korppi kehaisi sitä ja nosti leukaansa aavistuksen ylemmäs. Kerrankin joku joka osasi arvostaa sitä sellaisena kuin se oli. Mustaturkki ei osannut nimetä uusia tunteita, mitä sen sisällä jylläsi, mutta ne luultavasti olivat mukavia tunteita.
Korpin kysellessä mitä seuraavaksi, Hurme mietti hetken ennen kuin vastasi "Laumalaisten määrää on kasvatettava. Mutta tässä tapauksessa laadun on korvattava määrä. Emme voi ottaa yhtään sellaista sutta laumaan, joka olisi riippakivenä, kun nytkin on vaikeaa. Tulevien laumalaisten tulee osata metsästää ja vahtia rajoja. Se varmaan on ensimmäinen asia mikä mieleeni tulee." Ajatus siitä, että kohta laumalaisia tulisi luultavasti olemaan enemmän tuntui vielä entisestä laumattomasta vieraalta, mutta Hurme tuudittautui siihen, ettei se antaisi kenenkään sen jälkeen liittyvän hyppiä sen silmille. Ehei. Se näyttäisi kyllä toisille niiden paikan. Hurme halusi nyt lauman vahvistuvan, sillä muutenhan se kusisi omaan nilkkaansa, jos se haluaisi säilyttää lauman tämänhetkisen tilanteen.
Hurme oli tyytyväinen, että Korppi otti asiakseen kuunnella mitä muilla oli sanottavaa. Hurme halusi olla myös muovaamassa laumaa ja halusi, että sen sanat otettaisiin huomioon, sillä hänellä olisi taatusti myös tulevaisuudessa hyviä ideoita.
|
|
|
|
Post by Roxi on Feb 22, 2014 13:42:19 GMT 2
Korppi kuunteli Hurmeen puhetta ja yllättyi miten uros todella otti asian ja toi sen julki. " Aivan. Olen täysin samaam ieltä asiasta. Rajoja on vahvistettava enstisestään ja pidettävä silmällä. Kuten on varmasti odotettavissa että reviirin valtausta tuleej oku onneton yrittämään kevään mittaan. Jokaisen meistä on otettava huomioon se ettei tieto laumamme tilanteesta leviä eteenpäin. Ei oel väliä montako meitä jos se tieto pysyy luamamme sisällä silloni olemme edellä jos tiedämme mik meitä odottaa osaamme varautua siihen. En kuitenkaan tiedä onko järkevää lähteä etsimään laumalaisia rajojen tuolta puolen." Korppi lisäsi. Sille oli tärkeää että lauman jäsenmäärä kasvoi mutta myös tiedon piti pysyä lauman sisällä ja jos nyt lähdettiin hakemaan jäseniä tuolta puolen rajoja saattoi vastarintaa kertyä enemmän mitä odottaa. Yhteistyö tai liittoutuminen toisen lauman kanssa ei Kiehtonut Korppi koska sehän saattaisi joutua puntaroimaan alfan kykynsä ja menettää paikannsa vahvemmalle. Nartulla kun oli kyllinki oepttelmista kantamaan vastuu koko laumasta eikä vain itsestään.
" Mutta ihan ensinmäisenä me mennemme syömään. Tuolla noiden lumiröykkäiden takana on eilinen haaska jossa varamsti riittää vielä syötäväksi täksi päiväksi vien siitä Pesille Roskille palan jos vaikak hän olisi jättänyt huomioimatta haaskan. " Korppi sanoi ja jatkoi kulkuaan. Haaska oli alun alkujaan ollut kenties vanhuuttaan matkastaan harhaan astellut hirvi joka oli sitten suojattomuuttan päätynyt liian aukealle ja heikosta kunnostaan kaatunut ja kuollut omia aikojaan. Harvinaisen helppo saalis pienikokoiselle laumalle mutta sitäkni arvokkaampi. Korppi ei itse ollut järin loistava metsästäjä joten helppo saalis kelpasi sille loistavasti.
|
|
