|
|
Post by Harine on Jun 2, 2014 15:53:46 GMT 2
Hohto vastasi Hetken ensimmäisiin sanoihin susimaisella hymyllä. "Ei ehkä minua, mutta ajattele, jos huomenna yhtäkkiä tähän laumaan uudet pennut löytäisivät tiensä. Kuka sitten näyttää heille parhaat paikat?" Hohto heitti. "Vai et kai sinä todella ajatellut jääväsi pesille kertomaan tarinoita?" Narttu vähän härnäsi ja tökkäsi toista kuonolla kylkeen. Hohto oli varma että Hetki tulisi hulluksi jos joutuisi olemaan vain pesillä. Toinen otti kuitenkin nykyiset tehtävänsä hyvin vakavasti ja ylpeänä.
Harmaaturkki hiljensi vauhtiaan ja hetken päästä pysähtyi kokonaan. Se noli laskenut päänsä alas ja haisteli maata. Edessä oli Hohdon yksi suosikki myyrän nappauspaikka, eikä se halunnut tömistellä maata liikaa ja säikyttää pikku otukset pois. Hohto katsoi toista sivusilmällä. "Sinäkin taatusti olet käynyt täällä nappaamassa yhden jos toisenkin myyrän aikaisemmin." Hohto totesi.
|
|
|
|
Post by Roxi on Jun 2, 2014 16:24:27 GMT 2
Hetki vilkaisi huvittuneen Hohtoa " sinä tietenkin, minähän olen aivan liian kiireinen opettaakseni nuorta polvea parhaille paikoille." Hetki lisäsi lepposiasti.
kiireinen Hetkikö? mistähnä lähtien.
" jos se minusta riippuu niin pesillehän minä en sitten jää vaikka olisi itse alfan jälkiaksvu siellä odottamassa opettaisin vamrasti heti ensitöikseni pennut ravaamaan pitkin rajoja vatsat maata laahaten ja oitis lintu jahtiin. " Hetki heitti vitsillä. Hetki rakasti ennen kaikkea lintujahti ja oli siinä yllättävän hyväkin. tokikaan se nyt ei jokaista varsita puun oksalta lähtisi hakemaan mutta teeret ja metsot olivat sen lemppareita.
kaksikon hidastaessa tahtia ja hohdon haistelessa ilmaa esittäen kysymyksensä. Hetki ei niin myyrästämisestä pitänyt mutta oli toki kokenut senkin hauskuuden. " Kysytkin vielä. Jos myyriä ei täältä saa niin niitä on turha lähteä muuatlakaan yrittämään silloin saa tyytyä kalastamaan mikäli mielii jotain viemisiä pesille olla. " hetki totesi aavistuksen leikkimielistä elvistelyä ilmassa. Se tuskin itse saisi suurta päätään edes myyrän koloon asti saatikka sitä sinne edes tunkisi tiedostaen pian olevansa itse kalassa.
Hetki kulki lähes ääneti eteenpäin kuono tuhisten saadakseen vainua jostain elävästä. jotain pientä haastetta elämään talventuomien haaskojen jälkeen. Eniten Hetki taisi kyllä odottaa niitä mukavia karibulaumoja mitä oli sitten mukava yhdessä lauman voimin saartaa ja kaataa yksi toisensa jälkeen.
" muistan vieläkin kun eilisen kun olimem rajapartiossa kevään aikaan kun rajoilla vieraan suden siaan kuljeskeli karhu. Ja tämä karhuhan tietysti päätti kääntyä suoraan pesiä kohden ja tuolloin vaitin pennut olivat pieniä rääpäleitä ja karhu oli pakko saada muuttamaan suuntaansa se ei kuitenkaan käynyt niin leikiten kahdelta sudelta ja karhu ei pitänyt lainkaan suunnitelmistamme asettau sen tielle. Lopulta se kuitenkni vaihtoi suuntaansa pienen yhteen oton jäljiltä ja selvisimme pelkästä nuoruuden aiheuttamasta tyhmyydestä ja jääräpäiseyydestä. Silloin ymmärsin miten tärkeä on pysyä laumana ja miksi juuri minä olen osa tätä laumaa. Siinä olsii voinut käydä huonomminkin. " hetki muisteli ääneen aikoja kun oli vasta liittynyt laumaan.
|
|
|
|
Post by Harine on Jun 2, 2014 18:00:04 GMT 2
Hohto hymähti hyväksyvästi Hetken sanoille. Ehkä narttu olisi vähintäänkin sen velkaa laumalle, että veisi penikoita parhailla saalistuspaikoille, kun sille oltiin tehty sama aikoinaan. Tosin Hetken kiireellisyyttä Hohto ei uskonut, mutta antoi asian olla. Toinen heitti huulta muutenkin. Kun Hetki puhui penikoiden opettamisesta, Hohto naurahti. "Olisiko se niin huono asia? Oppivathan nuorena." Narttu ei voinut olla muistelematta Muiston ja sen omia ensimmäisiä yrityksiä pärjätä omillaan ja kyllä sitä väkisin oppi, kun henkiriepu oli silloin kyseessä. Ehkäpä Hetken idea pitäisi pistää vakavaan harkintaan, mikäli penikoita tänne ikinä ilmaantuisi.
Hohto kuunteli maan alta kuuluvia ääniä, hiipien hiiren hiljaa ja hitaasti eteenpäin. Narttu asetteli suuret etutassunsa varovasti joka askeleella, jottei vain päästäisi liikaa melua. Se käänteli päätään sivulta toiselle, ylös alas, tarkkaillen silmä tarkkana koloa, josta vaimea tuoksu tuli. Tuoksu ja ääni voimistui ja narttu jännitti takajalat valmiina liikkumaan. Silmät ja korvat oli suunnattu suoraan koloon. Kun pieni pää pilkisti vasta juuri ja juuri, Hohto loikkasi suoraan ylöspäin (varsin koomisen näköisesti) ja nappasi myyrän kitaansa. Se nousi ja kääntyi ylpeän näköisenä Hetken puoleen. Ei mennyt sekuntiakaan kun Hohto oli purrut pieneltä eläimeltä niskat nurin. Narttu tiputti raadon maahan. "Uskotko jos sanon että opin tuon joskus aikoinaan, kun näin ketun tekevän noin." Se lausahti iloisena ja heilautti häntäänsä. Karibujen lisäksi juuri myyrät olivat Hohdon suosikkeja pyytää. Lintuja se ei saanut ikinä kunnolla kiinni, se oli ollut enemmän Muiston hommaa. "Miten sinulla sujuu?"
Hohto kuunteli tarkasti Hetken kertomusta karhusta. Sen naamalla loisti selvä hämmästys. "Karhu!? Onneksi kaikki selvisivät yhtenä kappaleena. En tiedä miten olisin itse toiminut..." Hohto myönsi. Narttu tajusi sillä hetkellä, että todellakin vastaan voisi vielä tulla tilanteita, mitä se ei voisikaan hoitaa. Ajatus loi kylmiä väreitä.
|
|
|
|
Post by Roxi on Jun 2, 2014 20:44:55 GMT 2
" Tuskni huono, mutta en usko pentujen vanhempien katsovan asiaa heti kättelyssä ihan olelliseksi" Hetk ivirnisti. Jos se saisi joskus omia pentuja niin ne olisivat varmasti jo heti kävelyn opittuaan saalistamassa hiiriä harjoutusmielessä jos se olisi Hetkestä kiinni. Tätä seikkaa narttu ei kyllä ollut koskaan ajatellut että siitä tulisi emo.
Hohto oli saanut selkeästi vainun jostain ja lähtenyt sen perässä ottamaan saalista kiinni kun taas patoutunut linnustaja suuntasi omien hajuensa perässä. Se kuuli kyllä tyystin kaiken mitä Hohto sille puhui ja näkikin miten ketterästi toinen otti ja nappasi saaliinsa. Siihen kuitenkaan tositaiseksi mitään vastamatta hetki katosi olemattoman heinokon sekaan käyttäen hyväkseen omaa turkkinsa väritystä ja liki äänetöntä liikehdintää. Tovin matkan päässä pullsiteli varsin korean näköinen fasaani. Liekö tuolla kosinta aikeet menossa vai mikä sai tuon linnun pullistelemaan siihen malliin pyrstö kaarella. Hetken silmät eivät värähtäneetkään fasaanin edestakaisesta liikkeestä joka selkeästi aiheutti jonkin laista varoitus merkkiä kenties puoliso ehdokkaalle sudesta joka väijyi piilosilla hajunsa sekoittaneena tuuleen jolloin sitä oli maasta käsin liki mahdotonta havaita tarkalleen olinpaikkansa nähden. Hetken narttu tarkkaili lintua ja sen liikkeitä ennen kun syöksähti suoraa kohti fasaania jopa ketterästi tarraten oitis lintua kaulasta eikä fasaani ehtinyt juuri siipiään räpiköidä. Suden aiheuttama heinikon ritinä sai aikaan fasaani emon ja parin poikasen karkuamtkan alun jolle Hetki käänsi vain katseen perään. Ja kääntyi pian kohti Hohtoa. " uskon jos niin sanot. Mutta en usko sinun olevan yhtä pöllö kuin ketut ovat. " Se mutisi fasaanin ripeu suussaan. Nyt kaksikon olisi hyvä lähteä takaisin pesille tuliaiset mukana ja ongelmat selvitettyinä.
Se mitä Hohto puhui karhusta Hetki ei lisännyt enää mitään. Tilanteet tuli elää ja hoitaa hetkenä jolloin se tapahtuu ja jokainen tekisi silloin sinä hetkenä oikealta tuntuvat valinnat.
|
|
|
|
Post by Harine on Jun 3, 2014 9:15:43 GMT 2
Narttu ei ikinä ollut ajatellut että siitä tulisi joskus emo, eikä varmaan koskaa sellaisesta edes haaveilisi. Hohto oletti suoraan että pennut olisivat jonkun muun. Se ei ollut emomateriaalia.
Hohto naurahti. "Toivottavasti olen!" Toisaalta ei vaatisi paljoa olla kettua fiksumpi. Narttu haistoi jälleen myyrän, mutta pikku elukka osasi varautua, sillä ilmeisesti äskeisestä oli kuulunut aavistuksen liian kova jymähdys, ku narttu oli loikannut. Kun otus pääsi hyvästä yrityksestä huolimatta karkuun, Hohto murahti pettyneenä. Noh, aina ei voi voittaa. Hetki näytti saavan varsin kiitettävän kokoisen fasaanin ja susi katsoi nyt omaa pientä myyräänsä hieman harmistuneena. Oli sekin kait jotakin. Hohto nappasi myyrän hampaisiinsa ja tallusti Hetken luo valmiina lähtöön.
"Lähdemmekö?" Harmaaturkki ehdotti toiselle ja vilkaisi pesille päin.
//Tabletti ei selvästi tiennyt miten kursivoidaan... Sori.//
|
|
|
|
Post by Roxi on Jun 3, 2014 14:47:05 GMT 2
" No jos et loiki kuin rusakko hangessa ja tunge päätäsi jokatoisella hypyllä hankeen niin oletan että olet viisaampi kuin kettu. " Hetki totesi huvittuneen nostaessaan fasaaninsa takaisin suuhun kun Hohto oli valmis lähtemään. Kaksikko suuntaisi mitä luultvammin suorinta tietä pesille viemään saaliin perille asti. Tapahtuma oli ollut kerta kaikkiaan mielenkiintoinen ja toisaalta Hetkeä jopa harmistutti että se oli ollut niinkin pian ohi. Vaikka se olisi voinut pitää pienne pelinsä pystyssä viimeiseen asti. Tosin silloin se olisi ollut Hetki joka olisi leiamttu laumassa sudeksi joka antoi periksi asiansa josta piti kynsin hampain kiinni. Vaikkei se alun perinkääno llut astumassa betan arvoon edes ehdolle. // minulla ei jostain syystä yrityksistä huolimatta toimi nuo kursiivit kumminkaan päin ei omat eikä muidenklaan näy  ja se vika on omassa koneessani joten minua se ei ainakaan häiritse xD // |
|
|
|
Post by Harine on Jun 3, 2014 16:50:56 GMT 2
"Siinä tapauksessa ei huolta." Hohto huikkasi. Hetki näytti valmiilta lähtöön, joten narttu lähti jo astelemaan pesillä päin. "Pääsetkö tulemaan, vai pitääkö minun kantaa tuo fasaani puolestasi?" Narttu heitti vielä leikillään. Sen kita oli aavistuksen auki ja kieli roikkui rennosti ulkona, ikään kuin susien virne naamallaan.
Hohto tallusti reippain askelin kohti pesiä, mikäli toisella ei olisi mitään erikoisempaa asiaa.
|
|
|
|
Post by Roxi on Jun 3, 2014 19:20:32 GMT 2
Hetki käänsi katseensa Hohtoon fasaanin roikkuessa suussa. Se nakkasi fasaanin ilmaan " Ota kiinni" huvittunut virne kasvoillaan. " Voit toki kantaa sen olenkin leukaperän venytyksen tarpeessa ja matkakin sujuu rattoisasti kun ei tarvitse kantaa mitään. " hetki sanoi vitsikkäästi. Tokihan se kantaisi Fasaanin itsekin mutta Hohdon vitsi kuullosti niin hyvälät että hetki käytti sen hyväkseen teitenkin.
Eikä hetkellä ollut juuri lisättävää matkan etenemiseen.
|
|
|
|
Post by Harine on Jun 3, 2014 19:46:49 GMT 2
Hohto hätkähti aavistuksen yllätyksestä, kun Hetki heittikin fasaanin ilmaan, mutta antoi Hetken myös ottaa sen kiinni. Toinen kyllä tiesi miten heittää juttua takaisin, se oli pakko myöntää. Narttu jatkoi matkaansa hyvillä mielin siitä, että oli saanut asiansa järjestykseen ja erimielisyydet ratkottua. //Olisiko tämä tässä?  // |
|
|
|
Post by Roxi on Jun 3, 2014 21:14:20 GMT 2
Hetki virnisti tuttuun mystiseen tapaansa. vaikkapa ihan muistutuksena siitä ettei siitä niin vaan otettu selvää ja ettei kaikki korret olisi vielä vedetty hatusta ulos.
Pesille matkaa riitti toki mutta sutjakkaasti se kahdelta kulkijalta taisi käydä.
// Eiköhän, kiitokset muakvasta pelistä ^^ pitänee khitellä uusia juonuia hetkeltä ettei käy aika tylsäksi xd /
|
|
|
|
Post by Harine on Jun 3, 2014 21:29:49 GMT 2
//Kiitoksia tosiaan. Hyvin mielenkiintoinen peli. Eiköhän jotakin Hetki vielä keksi.  // |
|
|
|
Post by Roxi on Jun 4, 2014 20:26:34 GMT 2
// Varmasti keksii takaan että siiät puhutaan vielä sen jälkeenkin kun se on kuollut ja kuopattu XD //
|
|
ja se vika on omassa koneessani joten minua se ei ainakaan häiritse xD // 
//
//