|
|
Post by Roxi on Feb 24, 2014 22:07:22 GMT 2
// Elikkäs Aarnimetäsn hukkaset tänne lauma kokoontuu, peli järjestystä ei ole jokainen mukaan joka kynnykselle kykenee. Pelissä käydään läpi nykyiset jäsenet ja niiden arvot ja katostaan mitä saamme yhdessä aikaan ja veityä eteenpäin. //
Valkea hanki oli ja tuntui tiukasti pysyvän maassa, Itse valke nykyään ehkä valkean harmaa uros Valta asteli reviirillään tuttuun karhumaiseen tapaansa kohti rantatörmää. Uroksen vaalentunut kirsu haisteli ympäristöä ahkerasti ja totesi nyt oli aika kasta lauma kasaan ja katsoa tilannetta koko lauman voimin. Valta oli ollut tyytyväinen jo kertaalleen laumansa toimiin tuskin se muuttuis nytkään. Alfa kajauttu kutsuvan ulvahduksen kolmesti peräkkäin kutsuakseen koko luamansa kasaan rantatörmälle.
Se odotti innolla nähdäkseen laumalaisensa ja heidän vointinsa.
Valkeaharmaa alfa seisahtui paikalleen jääden odottamaan muiden sapaumista miettien missä järjestyksessä asait käytäisiin lävitse.
Reviirin tarkastaminen oli ensisijaista ja hoidettava yhä tarkemmin kevään tullessa. Kevät toisi paljon tehtävää laumalla, ja tietenkni alfalle. Rajarikkurit ja tunkeilijat piti pitää loitolla ja kaikki oli tähän asti sujut erittäin hienolla mallilla ja tästä ei voinut kuin alfa olla tyytyväinen ja kiittää laumalaisaan.
|
|
|
|
Post by §usipoika on Feb 24, 2014 23:07:08 GMT 2
//Täältähän saavun kera Kaislan ja Ruusun//
Ruskean kirjava nuorehko hukka oli ollut pitkään liikkeellä pitääkseen itsensä lämpimänä. Kaisla nimen omaava neiti oli kärkkäästi käynyt useampaan otteeseen rajalla Ruusun kanssa ja yksinkin muutaman kerran. Saalistus reissuillekin se oli päässyt kasvatti emonsa mukaan, oli nuori hukka oppinut paljon ja kasvanutkin jonkin verran. Nyt se oli lähtenyt seuraamaan vanhaa jänön hajua kohti rantatörmää, se kuvitteli löytävänsä jänön jos tarpeeksi kauan seuraisi. Sen jäljestys puuhat kuitenkin keskeytettiin kolmesti toistuvalla ulvonnalla, joka kuului itse Vallalle.
Kaislan rauhallinen jolkotus muuttui rivakkaamaksi ja se suorastaan kiiti lumisella maalla. Hetken päästä se jo näkikin kasvatti isänsä seisomassa lumen kätkiessä valkean alfan. Nuori hukka hidasti ja asteli tuon eteen, innokkasti häntäänsä heiluttaen. "Hei Valta!" se lausahti innoissaan ja yritti ehkä hieman röyhkeästikin käydä nuolaisemassa Vallan suupieliä pentumaisena tervehdyksenä. Kaisla oli vielä nuori ja sen takia yllättävän hyvässä kunnossa rankan talven jäljiltä.
--
Ruusuksi kutsuttu narttu oli ollut juuri pyynti retkellä ja saanut saaliikseen rusakon, joka tosin oli sekin laihassa kunnossa talven jäljiltä. Ruskea turkki makasi edelleen rusakon vierellä raskaasti läähättäen. Rusakko oli saanut vanhenemassa olevaan narttun liikettä oikein kunnolla yrittäessään päästä epätoivoisesti karkuun. Lyhyeen oli kuitenkin loppunut kani paran juoksu, kun Ruusu oli saanut sen hetken takaa-ajon jälkeen kiinni.
Alfa nartun hengähdys taukoon tuli nopea loppu kun sen korvat havaitsivat tutun kutsun, Valta oli jälleen kokoomassa laumaa kasaan. Suurehko narttu nappasi elottoman rusakon suuhunsa ja lähti jolkottamaan kohti rantatörmää. Eikä mennyt kuin tovi niin Ruusu saattoi erottaa kaksi sutta seisomassa vähän matkan päässä. Ruusu asteli lähemmäs ja tervehti Valtaa lempeästi [/i]"Arvon Valtaseni" lausahti se pudotettuaan jäniksen tassujensa juureen. Yritti tuo nopeasti nuolasta alfan poskeakin, ennen kuin otti jäniksen suuhunsa ja kävi tuon viereen istumaan. Ystävällisellä hännän heilautuksella se tervehti kasvattiaan Kaislaa.
|
|
|
|
Post by Harine on Feb 25, 2014 10:42:56 GMT 2
Surma havahtui Vallan kutsuun. Se oli ottamassa nokosia lumipenkkaan kaivetussa kuopassa jonkin matkan päässä alfasta. Valkoturkki nousi hitaasti ja venytteli hartaasti maiskutuksen saattelemana. Lopuksi se ravisti turkkinsa ja lähti jolkottelemaan reipasta tahtia Vallan suuntaan. Alfan ei pitäisi antaa odottaa liikaa. Onneksi suurelta nartulta askellus sujui varsin rivakkaan, kun se pystyi harppomaan näyttäviä askelia vaivattomasti. Mukava ilma oli myös nauttimisen arvoinen ja laumalla meni hyvin. Surma olisi vähemmästäkin hyvällä tuulella. Kova talvi ei ollut sille kovin ankara, sillä nartun paksu ja tiheä turkki, hyvät pesät ja neuvokas mieli olivat suojanneet sutta kylmältä hyvin tehokkaasti. Surma oli luotu kylmään.
Narttu näki jo osan laumalaisista paikalla. Se kohtotti ryhtiään ja asteli varmoin askelin paikalle. Se heilutti häntäänsä aavistuksen alempana kun se kohtasi Ruusun ja Vallan, näyttääkseen paikkansa. "Kutsuit" Surma tervehti Valtaa. "Mukava nähdä teitäkin, Ruusu." Se tervehti ja heilautti häntäänsä. Kaislalle se antoi susimaisen hymyn ja hännänheilautuksen. Nuorukainen näytti olevan vielä intoa täynnä. Valkoturkki piti ryhtiään yllä ja jäi paikoilleen. Se vilkaisi ympäristöään, nähdäkseen mahdolliset muut laumalaiset.
Ei mennyt aikaakaan kun Käpy saapui. Ruskeankirjava uros lähestyi alfa paria ja osoitti asemansa selkeästi, painamalla päätään alemmas ja häntä heilui hetken alhaalla. "Tervehdys Valta ja Ruusu" Se tervehti lyhyesti ennen kuin kääntyi Surman puoleen ja antoi samankaltaisen tervehdyksen, jonka jälkeen se istahti aloilleen.
|
|
|
|
Post by Roxi on Feb 25, 2014 13:07:08 GMT 2
Hukkasia alkoi saapua paikalle ja Valta kohensi asemansa tervehtien jokaista tulijaa kutakin omalla vuorollaan jykevällä nyökähdyksellä. Valta sai pian Ruusun vierelleen siinä missä muut asettuivat omille paikoilleen. Valta oli iloinen nähdessään jälleen Ruusun ja tämä pysyi visusti uroksen rinnalla viakka ajat olivatkin olleet kovia. Valta siirsi katseensa beta suteensa Surmaan josta Käpyyn. Vallan alskelmien mukaan joukosta puuttui muutama hukkanen mutta sen katse etsi Kuuraa.
Valta tiesi että Kuura oli kunnossa ja voimissaan joten se ei aloittaisi ellei saisi teitoa ettei Kuura ole tulossa. Valta astahti eteenpäin kuuluakseen jokaiselle paikalla olijalle kunnolla. " Mukava nähdä teitä jokaista, pahoittelen jos kutsuni keskeytti jotain tai jouduitte kulkemaan pitkän matkan. " Valta sanoi kuuluvasti yhä iloinen ilme kasvoillaan katsoessaan jokaista laumalaistaan.
" Odotellaan vielä hetki jos muita on vielä tulossa. Mutta pyrin käsittelemään tänään tulevan ja miten toimimme kevään tullessa. Sen verran voin aloittaa että Surma pysyttelee yhä Betana loistavasta toiminnastaan kiitos sinulle Surma. " Valta puhui ja lausetta loppua kohti katsahti surmaan kunnioittavasti. Valta luotti Surmaan siinä moneen muuhunkin luamalaiseensa ja Surma oli toiminut jo pitkään oivallisena Betana miksi se lähtisi siis sitä muuttamaan. " Kuten tiedämme Viima on edelleen kadoksissa, ja oletan ettei hän ole selvinnyt talvesta, kunnioittakaamme jokaista talven viemää jäsentä ja kiittäkäämme siitä että olemme slevinneet tähän asti. Jokainen teistä ansaitsee kiitoksen niin omasta kuin laumansa eteenkin toiminnasta. Kiitos." Valta sanoi ja päätti lauseensa kunnioittavaan pään kumarruksene laumansa eteen.
Kääntäen katseensa sitten Ruusuun. " Sinä olet toiminut erittäin hienosti huolimatta minun poissa olostani ja kiitos että olet ymmärtänyt kaiken sen mitä talven aikana on tapahtunut. " Valta sanoi Ruusulle. ja käänsi taas katseensa laumalaisiinsa. " Kuten tiedätte olen ollut varsin poissa oleva ja pyydän anteeksi sitä teiltä. En toiminut niinkuin alfan olisi pitänyt toimia. Tuhon menetys oli minulle ja ennen kaikkea laumallemme kova pala. Siitäkin huolimatta en olisi saanut laiminlyödä asemani vastuuta. Toivottavasti voitte yhä luottaa siihen että johdan tämän lauman vastasuudessa vastuuni mukaan. " Valta jatkoi ja antoi sitten puhene vuoron laumalaisilleen yhä katsellen ympärilleen oliko muita enää tulossa.
|
|
|
|
Post by §usipoika on Mar 1, 2014 14:21:12 GMT 2
Kaisla
Asteli laiskasti vähän matkan päähän Vallasta ja kävi makuulle, se heilautti häntäänsä Ruusulle innokkaana ja yhtälailla innokkaana se heilautti häntäänsä Surmalle tämän saapuessa paikalle. Hännän heilautuksella se tervehti kaikkia jotka saapuivat, jääden sitten kuuntelemaan mitä Vallalla oli sanottavaa.
Ruusu
Istuen hiljaa paikallaan, se tervehti paikalle saapujia ystävällisellä hännän heilautuksella. Ruskea turkin päässä liikkui monia ajatuksia, miettien mennyttä talvea. Ruusu ei ollut omasta mielestään ollut välttämättä mikään paras alfa narttu, mutta oli päättänyt korjata asian. Huoli oli ollut kova jokaisesta laumalaisesta talven aikana, mutta erityisesti itse alfasta. Narttu oli pelännyt tämän kuolleen, mutta oli aikaisemmin saanut huomata, että onneksi niin ei ollutkaan. Vallan kiitoksille se vain nyökkäsi arvokkaasti, häntäänsä heilauttaen.
Vallan pahoitellessa poissa olevuuttaan, Ruusun sisällä oli pelkää ymmärrystä. Ei se voinut tuomita Valtaa, kun tämä oli surrut poikansa menetystä, vaikka alfa olisikin jättänyt tehtäviään hoitamatta. Sitä paitsi ei sitä enään kannattanut murehtia, se oli mennyttä ja nyt olisi keskityttävä lauman tulevaisuuteen. "Totta kai me voimme luotta siihen, olethan sinä johtanut tätä laumaa jo pitkään ja paremmin kuin kukaan muu meistä olisi ikinä voinut johtaa. Ilman sinua tämä lauma ei olisi koskaan edes syntynyt." Se vakuutti omastapuolestaan ja uskoi, sekä toivoi muun laumalan olevan samaa mieltä sen kanssa.
|
|
|
|
Post by Harine on Mar 2, 2014 19:27:13 GMT 2
Surma nyökkäsi tyytyväisenä Vallan kehuihin, pysyen muuten varsin stoalaisena. Tietenkin se oli hoitanut tehtävänsä hyvin. Tee hyvin tai älä tee ollenkaan. Siitä puheen ollen Valta pahoitteli poissaoloaan ja kieltämättä syystä. "Ymmärrän kyllä syysi, mutta toivon ettei se toistu. Lauma ei ole parhaimmillaan ilman alfaansa, varsinkaan tällaisina aikoina." Surma sanoi katsoen ensin Valtaa ja sitten Ruusua. Valkoturkin äänestä ei kuulunut ärtymystä, vaan sanoissa oli toteamuksen kaltainen, neutraali sävy. Surma ei voinut olla miettimättä, olisivatko talven aikana menehtyneet voineet selvitä, mikäli koko lauma olisi ollut enemmän tietoinen tilanteesta ja talven ankaruudesta. Surma oli tietoinen siitä, ettei kaikkien laumalaisten kylmän sietokyky ollut yhtä hyvä kuin sen ja osa olisi tarvinut apua sen suhteen. Noh, sille ei enää voinut mitään. Mennyt oli mennyt. Narttua vain harmitti, kuinka lauman koko ja vahvuus oli aavistuksen kärsinyt tästä talvesta. Sen pitäisi saada tietoa naapurilaumoista ja niiden koosta. "Jos saan ehdottaa, niin voin ilmottautua tarkistamaan muiden laumojen, erityisesti meitä lähempien, tilanne. Minua huolestuttaa laumamme nykyinen koko ja haluan tietää, ettei naapurimme ole saaneet vahvistusta ja ole näin uhkaksi meille." Surma lausahti. Tietenkin Surma halusi tietää muutakin laakson tilanteesta, sillä se tunsi olonsa jopa heikoksi, kun se ei tiennyt ympäröivää tilannetta. Tieto oli nartun valttikortti ja nyt Surmalla sitä ei ollut. Valkoturkki katsahti Valtaan toiveikkaana ja jopa innoissaan mahdollisuudesta utelemiseen.
|
|
|
|
Post by Roxi on Mar 2, 2014 22:05:22 GMT 2
Valta harmitteli mielessänä ettei Kuuraa näkynyt paikalle. Oliko tuo menehtynyt vai mihin oli hukak kadonnonut. Valta oli kiitollinen ettei lauma tuominnut sitä ja nyökkäsi totdetaksee nettei se toistuisi. Surma heitti oman ideansa ja Valta ei nähnyt tälle mtiään syytä estää tätä. " Luotan sinunn Surma. Olet ainoa tällä hetkellä jonka voisin lähettä ätätä asiaa selvittämään." Valta sanoi surmalle kääntäen katseensa jälleen koko laumaan. " TArvitsemme vahvistusta siinä missä jokainen laakson lauma joten voimme jokainen huolehtia reviirimem lisäksi niistä laumattomsita jotka pälyilevät pelon ja vilun vallassa rajoilla Kuten tiedämme autamem jokaista apua tarvitsevaa jos vain suinkin on mahdollista. Mutta emme silit tarjoa toisen lauman jäsenelle turva paikkaa reviiriltämme edes ääripäässä jos muistatte mitä aikoinaan kävi kun Turre astui laumaan. Jos tälläinen tapahtuu uudestaan tiedämme ettei tämä toimi. Olemme päässet hienosti eteenpäin ja toivon todella että tämä yhteistyö välillämme jatkuu eteenpäin. " Valta puhui ja hiljentyi sitten.
"Surma jos sinulla ei ole kysyttävää saat lähteä suorittamaan tehtävääsi. Ja raportoi tulos minulle tai Ruusulle kun palaat. Pidä huoli itsestäsi ja kutsu apua jos tarve on. " Valta sanoi uskottavasti ja luottaen täysin Betaansa. " JA Käpy voisit lähteä Kaislan kanssa vahvistamaan rajojamme etelästä niin minä ja ruusu teemme sen pohjoisesta päin. Ja ennen kaikea muistakaa että suurimmat riistat kaadetaan yhdessä. Onnea matkaan jokaiselle" Valta sanoi ja siirtyisi tästä eteenpäin puhumaan puolisonsa kanssa mikäli kenelläkään ei olisi asiaan lisättävää tai kysyttävää.
|
|
|
|
Post by §usipoika on Mar 3, 2014 20:28:59 GMT 2
Kaisla
Nuori hukkanen kuunteli tarkkaavaisena alfan sanoja ja oli hetken hieman kateellinen Surmalle joka sai jännittävän tehtävän. Kaisla olisi halunnut saada myös jonkin jännittävän tehtävän. Sitä harmitti vain hetken sillä kun Valta käski Käpyä ottamaan sen mukaan rajapartioon, nuorukainen loikkasi pystyyn ja pyörähti ympäri innoissaan.
Kun Valta oli lopettanut se lähti oitis Käpy kannoillaan kohti etelää, mutta pysähtyi hetkeksi odottamaan tuota ja he jatkoivat matkaa yhdessä. Hetkessä kaksikko oli kuulo etäisyyden ulottumattomissa ja heidän matka jatkui rivakkaan.
Ruusu
Ruskea narttu kuunteli tarkkaavaisena Surman ajatusta ja nyökkäsi sille hyväksyvästi. Kuunnellen Valtaa se tiesi, että tästä vielä noustaisiin ja Aarnimetsästä nousisi vielä todella voimakas lauma jota ei kykenisi lannistamaan kukatahansa. Pieni virne kävi sen suupielillä, kun se näki kasvattinsa innostuksen. Valta jakoi tehtävät ja Ruusu ei voinut olla huomaamatta luottamusta joka Vallasta loisti Surmaa kohtaan, mikä tottakai oli vain hyvä asia. Ruusu itsekin toivoi voivansa saada syvän luottamuksen tuon viisaan suden kanssa, mutta se ei syntyisi hetkessä. "Pidä huoli itsestäsi, Surma" Narttu lausahti ystävällisesti ja nyökkäsi kevyesti.
Kaisla ja Käpy katosivat hetkessä, mikä ei ollut yllätys kun kyse oli Kaislasta. Ruusu nousi ylös alkaen valmistautua lähtöön kohti pohjoista, se kuitenkin odotti rauhassa jos Surmalla olisi asiaa. Se myös odottaisi, että Valta olisi valmis lähtemään matkaan.
|
|
|
|
Post by Harine on Mar 3, 2014 20:44:52 GMT 2
Surma nyökkäsi hyvin tyytyväisenä, että Valta oli kuunnellut ja myöntynyt sen ehdotukseen. Lisäksi Surma tunsi ylpeyttä; ilman sitä ei muista laumoista saisi samallalailla tietoja. Alfan päätökseen vaikutti taatusti tieto Surman taustasta ja tiedonhalusta, mikä oli Surmalle tärkeää. "Voitte luottaa minuun" Se totesi. Kun Valta oli antanut Surmalle luvan poistua ja valkoturkki oli lähdössä, Kaisla pomppi innoissaan ja oli jo kiitämässä kohti omaa tehtäväänsä. Nuori susi huvitti Surmaa ja valkoturkki antoi toisen suuntaan pienen hymyn, vaikkei toinen sitä enää nähnytkään. Olla niin nuori ja täynnä virtaa... Narttu suuntasi katseensa vielä uudelleen Vallan suuntaan. "Minusta pitäisi kuulla aivan viimeistään yhden kuunkierron päästä. Jos minua ei näy silloinkaan, eivät suunnitelmat ole menneet niinkuin niiden olisi pitänyt. Kutsun teitä, mikäli törmään hankaluuksiin." Surma vielä kertoi, milloin kannattaisi alkaa huolestumaan, mikäli valkoturkkia ei alkaisi kuulua. Se oli oppinut kantapään kautta, että suunnitelmat hyvin harvoin menivät täydellisesti, joten oli helpompi kertoa laumalle etukäteen sen aikatauluista. Narttu luotti siihen, että mikäli lauma vain kuulisi sen kutsun, he kyllä tulisivat sen avuksi. "Etsin teidät kun palaan." Se vielä teki selväksi, että oli kuullut alfan sanat ja kääntyi kannoillaan ja alkoi ravaamaan kohti laumansa rajoja ja niiden yli. //Surma kiittää ja kuittaa  //
|
|
|
|
Post by Roxi on Mar 4, 2014 11:22:00 GMT 2
Valta katsoi kaikkoavia laumalaisiaan nyökäten Surmalle. Tuo oli Vallan mielestä Beta arvonsa ansainnut eikä se kokenut syytä epäillä tätä millään tasolla. Surma oli omalaatuinen susi ja tiesi täsmälleen mitä oli tekemässä. Kaslan intoisuus ei tullut Vallalle ylläyksenä joten se tyytyi hymähtämään iloisesti nuorukaisen lähtiessä eteenpäin omaa tehtäväänsä kohti. Valta siirsi katseensa Ruusuun jonka kanssa jatkaisi yhtä matkaan. Alfa parilla olisi varmasti paljon puhuttavaa.
/kiitän ja kuittaan kokoontumispelistä mitään uutta jännää ei nyt sinänsä tässä julki tullut. Odottelen lähinnä yleistietoa muista laumoista miten ne tulevat vaikuttamaan Aarnimetsän lauman arkeen. Teen tästä tiivistelmän pika puolin uskoakseni että pelaamme varmaan Susun kanssa pienen pelin tästä jatkona? /
|
|
|
|
Post by §usipoika on Mar 4, 2014 12:11:27 GMT 2
//kiitos minunkin puolesta  ja Roxi juu haluatko aloittaa vai väännänkö minä jotakin? Ja varmastikin pieni autohittaus pelin alussa on ok? // |
|
|
|
Post by Roxi on Mar 4, 2014 17:25:57 GMT 2
//Aloita sinä vain niin tulen sitten perästä Ja on ok // |
|
// 
ja Roxi juu haluatko aloittaa vai väännänkö minä jotakin? Ja varmastikin pieni autohittaus pelin alussa on ok?